Muutoksia arvoseteleiden verotukseen
Hallitus on antanut esityksen, joka muuttaa arvoseteleiden arvonlisäverotusta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Esitys koskee mm. lahjakortteja, vouchereita, prepaid-kortteja ja muita arvoseteleitä. Esityksen taustalla on arvosetelidirektiivi, jonka tarkoituksena on yhtenäistää arvoseteleiden verokohtelua.
Mitä arvosetelillä oikein tarkoitetaan?
Esityksessä määritellään arvoseteli ja erotetaan se maksuvälineestä. Erottelu on tärkeä, sillä maksuvälineen liikkeellelasku ja hoitaminen ovat lähtökohtaisesti verotonta rahoituspalvelua. Arvosetelin arvonlisäverotus on puolestaan yhteydessä siihen liittyvien tavaroiden ja palvelujen myyntiin.
Esityksessä arvoseteli määritellään välineeksi, joka on hyväksyttävä myynnin vastikkeeksi tai sen osaksi. Arvoseteli eroaa maksuvälineestä siten, että siinä itsessään tai esimerkiksi sen käyttöehdoissa on mainittu myytävät tuotteet tai myyjät.
Esityksessä ei oteta kantaa käytäntöön, millä tavoin tai missä muodossa tuotteet tai myyjät on mainittava. Epäselväksi jää, voivatko nämä tiedot olla erillään arvosetelistä, esimerkiksi sähköisesti ilmaistuina. Esityksen mukaan verokohtelua ei kuitenkaan ratkaista yksinomaan sillä perusteella, onko edellä mainitut tiedot lueteltu oikein. Huomioon on otettava myös maksupalveludirektiivi. Rajanveto arvosetelin ja maksuvälineen välillä voikin paikoin olla tulkinnanvaraista.
Yleisesti ottaen arvosetelin käsitettä kuitenkin tulkitaan laajasti. Sen ei tarvitse olla fyysinen seteli tai lipuke. Arvosetelin määritelmä kattaa monenlaiset välineet, kuten sellaiset, joiden arvo on maksettu etukäteen ja sellaiset, joiden arvo maksetaan vasta myöhemmin. Arvosetelin on oltava rahamääräinen eli kortit, jotka oikeuttavat pelkästään tiettyyn alennusprosenttiin eivät olisi lahjakortteja.
Arvosetelin luokittelu vaikuttaa veron maksuhetkeen
Arvosetelit luokitellaan yksi- tai monikäyttöarvoseteleiksi. Yksikäyttöarvosetelistä on kyse silloin, kun setelillä voi ostaa vain tietyn verokannan tuotteita etukäteen tiedossa olevasta maasta. Jos arvosetelillä voi ostaa useamman verokannan alaisia tuotteita, se on monikäyttöarvoseteli. Luokittelu määrittää sen, millä hetkellä arvonlisävero tulee suorittaa.
Esityksessä rinnastetaan yksikäyttöarvoseteleistä saadut maksut ennakkomaksuihin. Näin ollen arvonlisävero suoritettaisiin jo sillä hetkellä, kun setelistä maksetaan. Tämä vastaa pitkälti nykyistä verotuskäytäntöä. Monikäyttöarvoseteleiden osalta arvonlisävero suoritettaisiin, kun seteli lunastetaan. Myöhempi veron suoritusajankohta johtuu siitä, että vasta seteliä käytettäessä on tiedossa, minkä verokannan tuotteita monikäyttöarvosetelillä hankitaan.
Käyttämättä jääneiden arvoseteleiden verokohtelu
Arvoseteleille on tyypillistä, että niitä ei aina käytetä voimassaoloajan puitteissa, jolloin seteleiden myyjä pitää niistä saadun maksun itsellään. Esityksen mukaan käyttämättä jääneiden arvoseteleiden verokohteluun vaikuttaa se luokitellaanko ne yksi- vai monikäyttöarvoseteleiksi.
Esityksen mukaan käyttämättä jääneistä monikäyttöarvoseteleistä ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Sen sijaan ei ole yksiselitteistä, milloin käyttämättä jääneistä yksikäyttöarvoseteleistä on suoritettava veroa. Esityksen mukaan yksikäyttöarvoseteleistä saatuihin maksuihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin ennakkomaksuihin. Esityksessä viitataan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuihin ja niiden sisältämiin tulkintoihin, joita tulee soveltaa myös käyttämättä jääneiden yksikäyttöarvoseteleiden verokohteluun. Yksikäyttöarvoseteleiden osalta verokohtelu on siis hyvin pitkälle tapauskohtaista.
Olisi suotavaa, että ennen lain voimaantuloa Verohallinto selkeyttäisi ohjeistuksellaan käyttämättä jääneiden yksikäyttöarvoseteleiden verokohtelua.
Kuva: Andrey Popov/123RF
