Ulkomainen etäkauppa on saatava muovin kierrätyksen maksajaksi
Suomalainen kauppa ja teollisuus maksavat tällä hetkellä ulkomaisesta etäkaupasta aiheutuvien muovipakkausten keräyksen ja kierrätyksen. EU:n ulkopuolelta kuluttajien etäkaupan kautta Suomeen päätyvät pakkausmateriaalit ovat usein myös merkitsemättömiä ja jopa haitallisia, mikä aiheuttaa kansallisille toimijoille lisäkustannuksia.
Kansainvälisestä etäkaupasta ostettujen tuotteiden määrä jatkaa Suomessa kasvuaan. Samaan aikaan suomalaiset kuluttajat suhtautuvat kierrättämiseen myönteisesti – myös etäkaupan myötä lisääntyvien muovipakkausten kierrättämiseen.
Etäkaupasta aiheutuvat kustannukset ja vastuut eivät kuitenkaan jakaudu tasapuolisesti, sillä ulkomailta toimivia yrityksiä ei tällä hetkellä velvoiteta osallistumaan esimerkiksi muovipakkausten kierrättämisestä aiheutuviin kustannuksiin Suomessa.
Tämän johdosta muovin keräämisen Rinki-ekopisteillä, muun kierrätysverkoston rakentamisen sekä kuluttajatiedotuksen kustannukset maksavat Suomessa toimivat yritykset, jotka tuovat muovipakkauksia maahan sekä pakkaavat tuotteita. ”Järjestely lisää kotimaisten kaupan ja teollisuuden kustannuksia ja tämän myötä vääristää kilpailuasetelmaa ulkomaisen etäkaupan eduksi”, kiteyttää Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola.
Tuottajavastuu ja tuoteturvallisuuskysymykset tasapuolisiksi
Epäoikeudenmukainen kustannusten jakautuminen ei ole ainoa ulkomaisista pakkausmateriaaleista aiheutuva haitta. Kansainvälisen etäkaupan myötä Suomeen tulevat pakkausmuovit ovat usein merkitsemättömiä ja vaikeasti tunnistettavia. EU-lainsäädännöllä ei voida puuttua EU:n ulkopuolelta eli ns. kolmansista maista tilattujen tuotteiden pakkausmateriaaleihin. ”Pakkaamisessa käytetyt muovit voivat esimerkiksi sisältää EU-alueella kiellettyjä, terveydelle tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Haitallisen pakkausmuovin kierrätys aiheuttaa Suomessa lisäkustannuksia ja se voi heikentää uusiomuovimateriaalin laatua”, Ola selventää.
Kaupan liiton mielestä EU:n tulisi ottaa nopeasti aktiivinen rooli kolmansista maista EU-alueelle suuntautuvaa etäkauppaa kohtaan. ”Tuottajavastuut ja tuoteturvallisuuskysymykset tulisi määritellä koskemaan kaikkia toimijoita tasapuolisesti. EU:n ulkopuolinen etäkauppa ei voi saada kilpailuetua EU-alueella toimivien yritysten kustannuksella”, Ola linjaa.
Myös kuluttajan vastuu ostoksista poikkeaa riippuen siitä, ostaako hän tuotteen EU-alueella toimivasta verkkokaupasta vai sen ulkopuolelta. ”Tietoa vastuiden jakautumisesta pitäisi lisätä kuluttajille nopeasti. Kun kuluttaja ostaa tuotteen EU:n ulkopuolisesta verkkokaupasta, hän on itse vastuussa tuotteen turvallisuudesta. Kaupan liitto osallistuu syksyllä yhdessä viranomaisten kanssa toteutettavaan Vastuullisesti verkossa -kampanjaan, jonka tavoitteena on kiinnittää kuluttajien huomio EU:n ulkopuolelta tilattavien tuotteiden tuoteturvallisuuteen”, Ola toteaa.
