Kaavoitus kasvun pullonkaulana
Riittääkö, että kotitaajamassasi on yksi kauppa? Tarvitaanko lähiöösi tai läheiseen tienristeykseen toista ruokakauppaa?
Nykyinen kaavoitussääntely tarjoaa kaupan ja palveluiden kehittäjille valitettavan usein niukkuutta. Sopivia liikepaikkoja on tarjolla vähän. "Siellähän on jo kauppa, ei sinne toista tarvita" -ajatteluun törmää yhä usein sääntelystä innostuneiden virkamiesten parissa. Sääntely haittaa kaupan kilpailua ja vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintojaan ja vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Sääntely vaikuttaa myös kauppojen mahdollisuuksiin vastata kuluttajien odotuksiin, sillä kuluttaja haluaa usein valinnanvaraa, erilaisuutta. Avoimen markkinan tehtävä on tarjota vaihtoehtoja.
Syitä tilanteeseen voi etsiä lähihistoriasta. Vasta EU-jäsenyyden myötä Suomi alkoi hiljalleen avautua, ja uusia ulkomaisia kauppoja rantautui maahan. Kaupallinen perinteemme on vielä nuorta, puhumattakaan kuluttajaymmärryksen kehittämisestä ja arvostamisesta. Tämä kaikki heijastuu edelleen myös kaavoitukseen.
Varsinkin päivittäistavarakauppaa kuulee usein moitittavan kilpailijoiden vähyydestä. Tilanne onkin haastava, sillä keskustojen ja lähiöiden vetovoimaisimmat liikepaikat ovat usein varattuja nykyisille toimijoille, tai vaihtoehtoisesti kaava ei mahdollista sijoittumista. Toisaalta sääntely rajoittaa myös jo markkinoilla olevia toimijoita, sillä se estää nykyisten liiketilojen ja jakeluverkon laajentamista.
Lidlillä esimerkiksi on kova nälkä kasvaa ja löytää uusia kauppapaikkoja. Nykyisellä väestönkasvulla olemme valmiita investoimaan pelkästään pääkaupunkiseudulla 50 myymälään ja kehittämään osaltamme elävää kaupunki- ja palvelukulttuuria. Asiat etenevät kuitenkin kankeasti.
Yhä monin paikoin vallitsevasta keskusjohtoisesta, rajoittavasta toimintamallista tulisikin jo siirtyä vapaan ja vastuullisen markkinatalouden tielle. Kaavoituksesta vastaaville virkamiehille tarvitaan lisää ymmärrystä kaupan, palveluiden ja kilpailun logiikasta – lisää kaupallista ajattelua. Ja päättäjille puolestaan rohkeutta viedä Suomea yhä voimakkaammin kohti eurooppalaisia käytäntöjä ja kasvua ruokkivaa kilpailua sekä kuluttajille tarjottavaa monipuolisuutta ja erilaisuutta – eli valinnanvaraa.
Vetovoimainen palvelusektori on koko Suomen menestyksen painava puntari. Kasvun ja kilpailun ympäristö houkuttelee uusia tulokkaita ulkomailta – kauppoja, jotka osaltaan rakentavat dynamiikkaa ja saavat muut skarppaamaan palveluitaan ja toimintatapojaan. Hyöty sataa niin kuluttajille kuin koko maan taloudelle.
Lisäksi avoin ja kilpailtu kotimarkkina vahvistaa kotimarkkinayrityksiä pärjäämään ulkomailla. Vain kovasti koetellut ja kilpailemaan tottuneet kotimarkkinakonseptit voivat pärjätä ulkomailla. Me kaikki toivomme suomalaisten yritysten yhä useammin löytävän tiensä myös isoille ulkomaisille markkinoille ja pärjäävän siellä.
Yksi, kolme vai viisi kauppaa? Annetaan kuluttajan päättää, mikä on kaupalle paras sijainti. Investori kyllä tottelee kuluttajan lompakkoa ja toiveita.
Lauri Sipponen on perheomisteisen Lidl-kauppaketjun Suomen-yhtiön toimitusjohtaja. Lidl toimii 27 Euroopan maassa sekä USA:ssa. Sipponen on myös Kaupan liiton hallituksen jäsen.
