Maksuttomista oppimateriaaleista kohtalokkaat seuraukset kirjakaupoille
Oppikirjamyynti on perinteisesti ollut yksi kirjakauppojen tukijaloista. Toisen asteen koulutukseen kuuluvien oppimateriaalien muuttuminen maksuttomiksi tarkoittaa kuoliniskua kymmenille pienempien paikkakuntien kirjakaupoille. Kirjakauppaliitto esittää ratkaisuksi esimerkiksi oppimisseteleitä tai väliaikaista kirjakauppatukea.
Suomen hallitusohjelmaan on tehty kirjaus maksuttomasta, laajennetusta toisen asteen oppivelvollisuudesta, joka käynnistyy näillä näkymin syksyllä 2021 toisen asteen opintonsa aloittavista opiskelijoista. Esityksen mukaan myös oppimateriaalit – kirjat ja muut työvälineet – olisivat opiskelijalle jatkossa maksuttomia.
”Hallituksen esityksellä on toteutuessaan merkittäviä, joskin tahattomia, vaikutuksia kirjakaupoille”, toteaa Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen. ”Oppikirjamyynti on yksi kirjakaupan tukijaloista, jolla on kerrannaisvaikutuksia myös muiden kirjojen myyntiin”, hän jatkaa.
Oppikirjojen osuus kirjakauppojen kirjamyynnistä on ollut vuodesta ja opetussuunnitelman vaiheesta riippuen runsaat 20 prosenttia. ”Sähköiset opetusmateriaalit ovat yleistyneet, mutta oppikirjoista noin 80 prosenttia myydään edelleen paperikirjoina”, vahvistaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä siitä, että sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen merkitsisi suuria säästöjä kunnille. ”Todellisuudessa näin ei ole, sillä laadukkaan oppimateriaalin tuotantoprosessissa painokulujen osuus on vain noin viisi prosenttia. Sähköisen materiaalin tuottamisesta aiheutuu myös lisäkuluja perinteiseen prosessiin verrattuna”, Karlsson toteaa.
Kirjakaupat ja lukeminen vähenevät
Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat tuovat kirjakauppaan nykyisellään säännöllistä asiakasvirtaa. Opiskelujen aikana nuoret tottuvat asioimaan kirjakaupoissa ja ostamaan sieltä oppikirjojen lisäksi muutakin kirjallisuutta sekä opiskelutarvikkeita.
Muutoksen seurauksena on alati harveneva kirjakauppaverkosto. ”Toisen asteen oppikirjojen maksuttomuus aiheuttaa sen, että kirjakaupat keskittyvät entisestään suurimpiin kaupunkeihin. Tämä kehitys on ristiriidassa niin ikään hallitusohjelmaan kirjatun kulttuurin toimintaedellytysten ja saatavuuden vahvistamisen kanssa”, Karlsson sanoo.
Kirjakauppoja on tällä hetkellä noin 160. ”Näistä kaupoista 35 prosenttia ilmoittaa lopettavansa toiminnan. Moni jäljelle jäävistä yrityksistä joutuu vähentämään henkilökuntaa, mikä tarkoittaa työttömien määrän lisääntymistä”, hän jatkaa.
Ratkaisuksi oppimissetelit tai väliaikainen kirjakauppatuki
Nopeita toimenpiteitä tarvitaan, jotta kirjakauppaverkosto saadaan pidettyä valtakunnallisena myös jatkossa.
”Kirjakauppaliitto on ehdottanut hallitukselle oppimissetelijärjestelmän käynnistämistä. Siinä kunta jakaisi opiskelijoilleen seteleitä, joilla he voivat hankkia koulukirjat haluamastaan kirjakaupasta. Kevyempi malli tästä voisi olla opintomateriaalituki, joka olisi opiskelijoiden haettavissa opintotuen tapaan”, Karlsson ehdottaa. ”Yksi vaihtoehto olisi myös virikeseteli, jota opiskelija voisi käyttää maksuvälineenä kirjoja hankkiessaan.”
Hänen mielestään myös kirjakaupoille myönnettävää väliaikaista, kyläkauppatuen tapaista kirjakauppatukea olisi syytä harkita. ”Siirtymäaikana tuki antaisi kaupoille mahdollisuuden etsiä ja kehittää uusia liiketoimintamalleja”, Karlsson päättää.
Kuva: 123RF
