Koronapandemia kurittaa etenkin erikoiskauppaa heikentäen liikevaihtoa ja työllisyyttä

Koko kansantalouden työllisyyskehityksellä on suora vaikutus kaupan kysyntään ja sen myötä alan työllisyyteen. Kauppa on palvelualojen suurin työllistäjä, joka tarjoaa toimeentulon lähes 300 000 suomalaiselle. 

Vähittäiskaupassa työllisyys on pienentynyt trendinomaisesti kesästä 2018 lähtien, ja puolen vuoden tasaantumisen jälkeen uudelleen koko syksyn 2019. Laskeva kehitys jatkui myös tammi-helmikuussa 2020.  

”Koronaepidemian vaikutus ei tilastoissa näy vielä kunnolla, mutta tulee omalta osaltaan syventämään vähittäiskaupan laskevaa kehitystä”, kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. 

Teollisuuden ja muiden palvelualojen kysyntä sekä rakentaminen ovat tukeneet tukkukaupan työllisyyttä parin viime vuoden aikana, mutta näyttää siltä, että myös tukkukaupan työllisyyden kasvu on voinut pysähtyä. Koronakriisi tulee näkymään tukkukaupassa hieman vähittäiskaupan jälkeen, ja vaikutusta syventää rakentamisen ja teollisuuden mahdollinen hidastuminen. 

Tätä näkemystä tukee Kaupan liittoon tulevien päivittäisten neuvontapuhelujen määrä, joka on suorastaan räjähtänyt. Päivittäin on tullut jopa parisataa yhteydenottoa koskien käynnistyviä yt-neuvotteluja ja lomautuksia. 

 “Meille tulevien yhteydenottojen perusteella niin erikoiskaupassa kuin teknisessä tukkukaupassakin ongelmien odotetaan jatkuvan pitkälle yli kesän”, Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala kertoo. 

Vähittäiskaupan myynti supistuu – erikoiskaupassa raju pudotus 

Vielä tammi-helmikuussa Kaupan liitto ennusti, että vähittäiskaupan liikevaihto kasvaa noin prosentin, ja jatkaa tasaista kasvuaan, vaikka ei ylläkään enää finanssikriisiä edeltävään kasvuvauhtiin. Tuoreimman, maaliskuussa tehdyn ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä pienenee 2 prosenttia tänä vuonna olettaen, että maailmantalous toipuu koronapandemian taloudellisista vaikutuksista nopeasti kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana. 

Päivittäistavarakaupan ja apteekkien liikevaihdon ennustetaan kasvavan tänä vuonna. Myös ruoan verkkokauppa ja kotiinkuljetuspalvelut kasvavat. Koronaepidemian hellittäessä ruoan verkkokaupan odotetaan jäävän pysyvästi pandemiaa edeltävää tasoa korkeammaksi. Myös päivittäistavarakaupan työllisyys kasvaa, mutta kasvu ei ole kovin pysyvää.  

Asiakasvirtojen pysähtymisestä eniten kärsii erikoiskauppa, muun muassa muotikaupan alat, optinen ala, kirjakauppa, kultasepän liikkeet, tavaratalot ja sisustus. Urheilukaupan menetyksiä lisäävät kaupan kannalta huonot talvisäät. Rautakaupan menetyksiä voivat lisätä liikkumisen rajoitukset mökeille vuoden tärkeimmän sesongin alussa. Vaikka osa käyttö- ja erikoistavarakaupan kysynnästä siirtyykin verkkoon, digikanavien vahvistuminen ei kompensoi kuin pienen osan kysynnän pienenemistä. Lisäksi osa digikaupasta voi myös valua ulkomaille.  

”Tilanne on erittäin vaikea erikoiskaupalle ja vielä vaikeampaa niille yrityksille, jotka eivät ole pystyneet kehittämään toimivia digikanavia”, Kurjenoja sanoo. 

Kuluttajat kokevat aikaisempaa suurempaa työttömyysuhkaa 

Vähittäiskaupan kannalta yksi tärkeimpiä seurattavia mittareita on kuluttajien odotukset omasta työttömyysuhasta, ja ne ovat huonontuneet trendinomaisesti viimeisen kahden vuoden ajan, vaikka työllisyys onkin parantunut. Odotusten lasku kuitenkin tasaantui noin puoleksi vuodeksi loppuvuodesta 2019, mutta heikkeni selvästi jälleen maaliskuussa 2020. Yhtä suurta työttömyysuhkaa koettiin viimeksi lokakuussa 2016.   

”Työttömyysuhan paheneminen laukaisee usein varautumissäästämistä, eli säästetään pahempien aikojen varalle, vaikkei siihen välttämättä olisi edes tarvetta. Tämä näkyy ennen kaikkea erikois- ja käyttötavarakaupassa”, Kurjenoja sanoo. 

Liite: Korona ja kaupan näkymät 2020

Lisätietoja: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja@kauppa.fi