Kuluttajien luottamus romahti huhtikuussa pohjalukemiin
Kuluttajien luottamusindikaattori oli huhtikuussa -13,9, kun se maaliskuussa oli -7,1 ja helmikuussa -4,5, kertoo Tilastokeskus. Huhtikuun lukema on heikoin kuluttajien luottamuksen mittaushistoriassa, joka käynnistyi vuonna 1995.
Vuoden 2019 huhtikuussa luottamusindikaattori sai arvon -1,7. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen.
Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää – arvio kuluttajan omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana – heikkenivät selvästi huhtikuussa maaliskuuhun ja myös viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Huhtikuussa luottamusindikaattorin jokainen osatekijä oli synkällä tasolla ja samalla lähellä historiallista pohjalukemaansa vuosilta 2008−2009, oman talouden nykytilaa koskevaa arviota lukuun ottamatta. Koronakriisin myötä kestotavaroiden ostoaikeita oli kuluttajilla huhtikuussa vähemmän kuin koskaan aiemmin.
Kuluttajien arvio myös työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa vajosi huhtikuussa ankealle tasolle. Sama päti työllisten kuluttajien kokemaan omakohtaiseen työttömyyden uhkaan – se arvioitiin pahimmaksi koskaan.
Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat huhtikuussa yhä erinomaiseksi – tosin lähikuukausina ei säästämismahdollisuuksia arvioitu enää olevan totuttuun tapaan. Ajankohtaa pidettiin nyt hyvin huonona säästämiselle, lainanotolle ja kestotavaroiden ostamiselle.
Kuluttajien pelko omasta työttömyydestään voi käynnistää varautumissäästämisen
Kaupan liitossa seurataan ennen kaikkea kuluttajien käsitystä omasta työttömyysuhastaan. Kun uhka koetaan suureksi, se voi laukaista ns. varautumissäästämistä, joka voi levitä myös niihin kuluttajiin, joilla työttömyysuhka on pientä. Tämä taas voi omalta osaltaan syventää deflaation vaaraa.
”Työttömyysuhka heikkeni nyt ennennäkemättömästi. Jos oikein kohdennetuilla yritysten tukitoimilla pystytään estämään työttömyyden syveneminen ja pitkittyminen, mielialat voivat kohentua nopeastikin eikä kulutusta ja taloutta halvaannuttava lumivyöryefekti pääse liikkeelle”, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Vaikka kuluttajien ostoaikeet yleisesti putosivatkin huhtikuussa, näin ei tapahtunut kaikissa tuoteryhmissä. Esimerkiksi remonttiaikeet ovat edelleen suhteellisen hyvällä tolalla, vaikka ne heikkenivätkin selvästi alle 2010-luvun keskiarvon.
Kodinkoneiden ja elektroniikan ostoaikeissa on jo jonkin aikaa ollut trendinomaista laskua. Huhtikuun luvut eivät varsinaisesti jyrkentäneet jo aikaisemmin alkanutta laskua, mutta eivät toki tilannetta myöskään kohentaneet.
Urheiluvälineiden ja muiden kulkuvälineiden kuin auton ostoaikeet jatkavat edelleen kasvavalla trendillä.
”Alkava pyöräilykausi voi hyvin rohkaista juuri näiden tuoteryhmien ostoaikeita. Lisäksi suositukset pysytellä kotona voivat innostaa uusien harrastusvälineiden ostoon”, Kurjenoja toteaa.
Kaupan liiton liite: Kaupan kulutusindikaattorit 27.4.2020
Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt, kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua, Suomen talous 12 kuukauden kuluttua ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. huhtikuuta 1 134 Suomessa asuvaa henkilöä.
Pääkuva: 123RF
