Venäjän liiketoimintaympäristö muuttuu peruuttamattomasti – sopeutuvatko kaupan alan suomalaisyritykset?
Koronakriisi iskee laajasti Venäjän talouteen, mutta epäselvää on vielä, kuinka kova ja pitkäkestoinen iskusta lopulta tulee. Venäjällä toimivien yritysten liiketoimintaa vaikeuttaa nykytilanteessa eniten kolmoiskriisin aiheuttama ennustettavuuden puute.
Viruspandemia ja öljyn hinnan samanaikainen voimakas aleneminen iskevät rajusti Venäjän talouteen.
”Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen laskevan kuluvana vuonna noin 5,5 prosenttia, ja lähes samaa eli 5 prosentin laskua ennustaa valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Aleksei Kudrin. Venäjän BKT:n laskuennusteet vaihtelevat 5 prosentista jopa 11 prosenttiin”, valottaa Kaupan liiton johtava asiantuntija Hannu Kyyhkynen
Keskeiset asiat, jotka vaikuttavat tällä hetkellä Venäjän taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, ovat:
- Näkyvyyden puute; valtion investoinnit vähenevät valtion vientitulojen laskiessa ja kuluttajien ostovoima heikkenee entisestään.
- Liikkuvuuden puute ja valtiojohtoinen talous.
- Putinin kannatusluvut ovat pudonneet historiallisen alhaisiksi; poliittinen epävarmuus on kasvanut ja spekulaatiot Putinin seuraajasta ovat kiihtyneet.
”Kriisitilanne Venäjän vientimaissa ja talouden valtiojohtoisuus hidastavat taloudellista elpymistä merkittävästi, joten tämän kriisin vaikutukset tulevat näkymään pidempään kuin aikaisemmissa talouden taantumissa vuosina 1998 ja 2008”, Kyyhkynen ennustaa.
”Pk-sektorin tilanne on heikko, vaikka valtio pyrkii niitä tukemaan. Venäläisen keskiluokan mahdollisuudet kuluttaa vähenevät entisestään heikentyneen ostovoiman johdosta. Positiivista on kuitenkin, että ruplan kurssi on pysynyt melko stabiilina kriisin aikana”, Kyyhkynen jatkaa.
Kaupan alan yritykset pärjänneet kohtuullisesti kriisin alkuvaiheessa
Kaupan liiton jäsenyritysten liiketoiminnot kehittyivät vielä maaliskuussa pääsääntöisesti positiivisesti.
”Poikkeuksia olivat palvelu ja- erikoiskaupan sektorit, joilla kysyntä heikkeni merkittävästi muiden Euroopan maiden tapaan. Huhtikuussa tilanne heikkeni niin teknisessä raaka-ainekaupassa kuin vähittäiskaupassa laajemminkin, kun Putin määräsi yleisen karanteenin. Tämä tarkoitti ihmisten siirtymistä palkalliselle vapaalle koteihin”, Kyyhkynen kertaa. ”Tilanne helpotti jonkin verran sen jälkeen, kun Putin luovutti päätöksenteon rajoituksista alueille.”
Kolmoiskriisi – maailmanlaajuinen pandemia, öljynhinnan romahdus ja ruplan kurssin heikkeneminen – on muuttanut yritysten käytäntöjä voimakkaasti.
”Kaikki mahdolliset työntekijät on velvoitettu etätöihin, ja vain tuotannon ja logistiikan piirissä työskenteleville henkilöstöryhmille on hankittu kulkuluvat viranomaisilta. Yritykset ovat myös huhtikuun aikana valmistautuneet merkittävämpiin henkilöstöjärjestelyihin, mikäli taloudellinen tilanne heikkenee ja kysyntä eri kaupan sektoreilla alkaa selvemmin laskea. Osa yrityksistä on jo aloittanut kulusaneeraukset”, Kyyhkynen kertoo.
Toukokuussa kysyntätilanne näyttää kuitenkin stabiloituneen jonkin verran niin teknisessä teollisuuskaupassa kuin vähittäiskaupassakin sektoreilla. Toisaalta taas erikois- ja palvelukaupan toimijat kärsivät edelleen voimakkaasti kysynnän puutteesta.
Mikä muuttuu bisneksen näkökulmasta?
Kyyhkysen mukaan Venäjän talous kääntyy entistä enemmän sisäänpäin, kun protektionistiset toimenpiteet jatkuvat.
”Kriisitilanne laskee todennäköisesti työvoimakustannuksia, kun ”pimeänä” tehtävän työn määrä kasvaa. Venäläinen asiakas on puolestaan yhä useammin suuryritys. Toisaalta talouden disruptio luo uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille esimerkiksi digitalisaation ja kilpailukentän muuttumisen myötä”, Kyyhkynen pohtii.
”Venäjän maantiede tukee perinteisesti lähialuematkailua ja rajakauppaa, kun koronavirus jossain vaiheessa helpottaa ja mikäli ruplan kurssi kehittyy samanaikaisesti positiivisempaan suuntaan. Venäjällä toimivien yritysten liiketoimintaa haittaa lähitulevaisuudessa eniten ennustettavuuden puute”, Kyyhkynen summaa.
Kuva: 123RF
