Analyysi: Teknisen kaupan myynti heikkeni, mutta pahimmat pelot jäivät toteutumatta
Tekninen kauppa on tärkeässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Alan yritykset harjoittavat muun muassa teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuotteiden maahantuontia ja myyntiä, sekä ratkaisujen ja palveluiden toimittamista. Lisäksi alan yritykset tuovat maahan kuluttajatuotteita, kuten esimerkiksi moottoripyöriä, maastoajoneuvoja sekä puutarhan ja metsänhoidon pienkoneita. Uusimpaan teknologiaan perustuvat innovaatiot ja niitä hyödyntävät investoinnit luovat Suomeen kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Päätökset, jotka tukevat toimialan selviytymistä koronakriisistä mahdollisimman nopeasti, heijastuvat yhteiskuntaamme laajasti; ala työllistää 20 000 henkilöä, ja myynti oli viime vuonna 10,3 miljardia euroa.
Koronakriisin vaikutukset tekniseen kauppaan tulivat ilmeisiksi toisen vuosineljänneksen aikana. Myynnissä nähtiin odotetusti pudotusta – ei kuitenkaan siinä mittakaavassa, kun pahimmillaan pelättiin. Toisella neljänneksellä jäsenyritysten myynti laski seitsemän prosenttia ja koko alkuvuoden aikana neljä prosenttia edellisen vuoden vastaavista jaksoista.
Parhaiten teknisessä kaupassa pärjäsivät rakentamiseen tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset, joiden myynti kasvoi toisellakin neljänneksellä vajaat pari prosenttia. Rakentaminen on jatkunut vilkkaana läpi kevään ja kesän, ja uusia työmaitakin on päästy käynnistämään. Rakentamisen osalta näkymät ovat kevään jälkeen hieman kirkastuneet. Vuoden loppupuolelle odotettu pudotus saattaakin jäädä odotettua lievemmäksi.
Teollisuustuotanto on toistaiseksi pysynyt hyvin käynnissä, mutta tilausten saamisen tyrehtyminen luo varjon tuleville kuukausille. Tämä näkyy teknisessä kaupassa teollisuudelle tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten tilanteessa. Toimialan myynti supistui toisen neljänneksen aikana 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti suurempien koneiden ja investointitavaroiden myynti heikkeni selvästi. Sen sijaan tarvikkeet ja komponentit, jotka usein tulevat välittömästi käyttöön tuotannossa ja huoltotoiminnassa, kävivät kaupaksi jopa hieman vuodentakaista paremmin.
Raaka-aineiden myynti laski teknisen kaupan toimialoista jyrkimmin, lähes 22 prosenttia edellisestä vuodesta. Sekä tuotteiden hinnat että kysynnän määrä laskivat samanaikaisesti, mikä voimisti entisestään heikkoa tilannetta.
Kuluttajatuotteiden kolmen prosentin lasku selittyy autotarvikkeiden myynnin supistumisella. Muut vapaa-aikaan liittyvät tuotteet pärjäsivät sen sijaan hyvin. Moottoripyörien ja mopojen myynti kasvoi selvästi, samoin puutarhakoneiden myynti keväällä kärsityistä saatavuusongelmista huolimatta. Tee se itse -työkaluissa kevät oli jopa ennätyksellinen.
Kysynnän heikkous aiheuttaa eniten ongelmia
Kesän kuluessa teknisen kaupan yritysten odotukset ovat jo lähteneet toipumaan kevään pohjakosketuksesta. Teknisen Kaupan jäsenyrityksille juuri tehdyn koronakyselyn mukaan puolet jäsenistä arvioi myynnin edelleen heikkenevän niin seuraavien kuukausien kuin seuraavan vuodenkin aikana. Kasvunäkymiä on kuitenkin jo kolmasosalla yrityksiä.
Kyselystä ilmenee, että yritysten suurimmat ongelmat liittyvät tällä hetkellä kysyntään. Reilu puolet yrityksistä on joutunut tekemään henkilöstöön liittyviä sopeutustoimia. Suurimmaksi osaksi sopeutukset ovat tapahtuneet lomautusten kautta, mutta irtisanomistenkin määrä on keväästä kohonnut.
Kesällä käynnistettyä kustannustukea oli hakenut 15 prosenttia vastaajista. Tuen hakemista ja saamista vaikeuttaa se, etteivät useat teknisen kaupan alat lähtökohtaisesti kuuluneet tuettavien toimialojen piiriin. Lisäksi maalis−huhtikuun liikevaihdon käyttäminen tuen perustana sopii huonosti niin tekniselle kaupalle kuin sen asiakastoimialoillekin, joilla hankalimmat kuukaudet ovat todennäköisesti vielä edessäpäin. Hallituksen onkin tulevassa budjettiriihessä varauduttava uusimaan kustannustuen kaltainen tuki-instrumentti syksyn ja talven aikana vaikeuksiin ajautuville yrityksille.
Tarvitaan toimia kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi
Toimenpiteitä talouden tukemiseksi tarvitaan siis myös jatkossa. Päätöksentekijöiltä toivotaan esimerkiksi toimia investointien ja rakennushankkeiden edistämiseksi ja nopeuttamiseksi, helpotuksia verotukseen sekä työelämän joustojen lisäämistä – ylipäätään toimia, joilla kilpailukykyä pystytään ylläpitämään ja parantamaan.
Nopeutettu yhteistoimintamenettely sai jo toivotusti jatkoaikaa, mutta kaikki työelämän joustavuutta ja paikallista sopimista edistävät toimet ovat tervetulleita. Arvonlisäveron tilapäinen alentaminen tai maksujen lykkääminen yhdistettynä pidempään takaisinmaksuaikaan edistäisi kysyntää. Kysynnän ja tuotannon ylläpitämiseksi jäsenyrityksemme toivovat niin investointien tukemista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuin rakennushankkeiden nopeampaa käynnistämistäkin. Yleisellä tasolla päätöksentekijöiltä toivottiin selkeää viestintää ja johdonmukaisia päätöksiä niin, että mahdolliset uudet rajoitukset pystyttäisiin kohdistamaan oikein koko yhteiskuntaa ja taloutta vahingoittamatta.
Suomen talouden toipuminen koronakriisistä riippuu merkittävästi päävientimarkkinoidemme loppukysynnästä. Voimme kuitenkin tehdä paljon omaehtoisia yritysten uskoa ja investointien käynnistymistä tukevia toimia Suomessa. Maamme kustannuskilpailukyvyn on oltava kunnossa, kun jälleenrakennuksen markkinaa jaetaan etenkin Euroopassa. Tulevan budjettiriihen päätökset vaikuttavat kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Veroelvytys, työllisyyttä tukevat elementit ja investointituet energiatehokkaisiin hankkeisiin auttaisivat osaltaan kriisistä selviämisessä. Toivon ja odotan Sanna Marinin hallitukselta hyviä ja rohkeita päätöksiä tulevina viikkona.
Markku Uitto on Teknisen Kaupan liiton toimitusjohtaja. Teknisen Kaupan liitto on Kaupan liiton jäsenliitto.
Pääkuva: 123RF
