Kaupan alan hiilidioksidipäästöt laskivat – hiili-indeksillä seurataan alan päästöjen kehitystä
Kaupan hiili-indeksin mukaan alan hiilidioksidipäästöt laskivat 7 prosenttia vuonna 2019. Hiili-indeksillä Kaupan liitto seuraa vähähiilisyystiekartan skenaarioiden toteutumista arvioiden samalla, mitä vaikutuksia politiikka- ja yritystoimilla käytännössä on päästöjen vähenemiseen.
Vuonna 2018 kaupan alan sähkön ja lämmön käyttö nousi hieman edellisvuodesta, selviää Tilastokeskuksen energiatilinpidosta. Sähköä käytettiin 5 prosenttia ja lämpöä 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Sähkön ja lämmön käyttö lisääntyi Suomessa kaikilla toimialoilla 2 prosenttia. Kaupan alan hiilidioksidipäästöt kasvoivat 1 prosentin. Kaikilla toimialoilla vastaava kasvu oli 2 prosenttia.
Vuonna 2019 kaupan alan hiilidioksidipäästöt laskivat 7 prosenttia, selviää Kaupan liiton seuraamasta hiili-indeksistä*. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2019 Suomen kokonaispäästöt olivat ennätyksellisen alhaalla laskien 6 prosenttia edellisvuodesta. Lasku johtuu pitkälti siitä, että vuonna 2019 fossiilisten polttoaineiden kulutus Suomessa väheni 6 prosenttia, ja samalla myös energiatuotannon päästöt laskivat.
Jatkossa Kaupan liitto seuraa vuosittain kaupan hiilidioksidipäästöjen kehitystä hiili-indeksin kautta. Hiili-indeksi on luotu osana kesäkuussa julkistettua Uusiutuva kauppa 2035 -tiekarttakokonaisuutta siinä esitettyjen skenaarioiden seurantaan, ja se on osa vähähiilisyystiekarttatyöhön liittyvää jalkautusta ja toimeenpanoa.
Hiili-indeksi on luotu osana kesäkuussa julkistettua Uusiutuva kauppa 2035 -tiekarttakokonaisuutta.
”Hiili-indeksi oli tuotettava, koska virallisista lähteistä ei ole saatavilla riittävästi eikä riittävän tarkkaa tietoa kokonaiskuvan muodostamiseksi”, kertoo sen luomiseen tiiviisti osallistunut Kaupan liiton ekonomisti Bate Ismail.
”Pystymme samalla vertailemaan toteutuneita päästölukuja kahteen tiekartassa esitettyyn skenaarioon, perusuraan ja uusiutuvan kaupan uraan. Hiili-indeksiä seuraamalla näemme, toteutuvatko kaupan alan tavoitteet ja ovatko politiikkatoimet riittävän tehokkaita”, Ismail kertoo.
Uusiutuva kauppa 2035 -tiekartassa esitellyn kolmen eri skenaarion avulla Kaupan liitto seuraa kaupan alan muutosta: Perusurassa nykyisen kaltainen lähinnä yritysten oman toiminnan kautta tapahtuva hyvä muutos jatkuu, ja hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2050. Uusiutuvan kaupan skenaariossa kaupan siirtymää on tuettu alemmalla sähköverokannalla, minkä lisäksi kauppa ottaa käyttöön omia pieniä uusiutuvan energian tuotannon muotoja, jotka vähentävät merkittävästi ostosähkön ja lämmön käyttöä, jolloin hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2035.
Ismailin mukaan seuraavan 15 vuoden aikana tuotettavat päästöt ovat yhtä merkittävä asia kuin se, milloin toimiala on hiilineutraali. Nopeampi päästöjen lasku on oleellista puolestaan Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa.
”Skenaarioita vertailemalla voimme arvioida tulevien vuosien kumulatiivisia kokonaispäästöjä. Näiden perusteella uusiutuvan kaupan skenaario tuottaa jopa 30 prosenttia vähemmän päästöjä kuin perusura”, Ismail kertoo.
Kaupan ala ei voi saavuttaa hiilineutraaliutta yksin – politiikkatoimenpiteitä tarvitaan
Kaupan omat suorat päästöt edustavat alle yhtä prosenttia Suomen CO2-päästöistä. Ala on tehnyt kauan kunnianhimoista ilmastotyötä, ja siirtymää hiilineutraaleihin ja uusiutuviin energian- ja voimanlähteisiin on alan yrityksissä tehty määrätietoisesti jo pitkään.
”On tärkeää, että politiikkatoimilla tuetaan kaupan alalla käynnissä olevaa hyvää kehitystä päästöjen vähentämiseksi”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi muistuttaa.
Uusiutuvan kauppa -skenaarion visiona on olla hiilineutraali vuonna 2035 – 15 vuotta aikaisemmin verrattuna siihen, että julkisen sektorin luoma toimintaympäristö ja poliittiset toimet säilyisivät ennallaan – ja miltei nollapäästöinen vuonna 2050. Yksin kauppa ei tätä kuitenkaan pysty saavuttamaan.
On tärkeää, että politiikkatoimilla tuetaan kaupan alalla käynnissä olevaa hyvää kehitystä päästöjen vähentämiseksi.
”Suomessa toimiva kauppa tarvitsee kannustimia investointeihin ja hankintoihin sekä uusia veroratkaisuja, jotka edistävät kaupan yritysten kustannuskilpailukykyä ja tasapuolista kilpailuasetelmaa globaalissa, rajattomassa taloudessa”, Kiviniemi sanoo.
”Suomalainen kauppa on aina toiminut kansainvälisessä ympäristössä, ja kilpailu hyödyttää asiakkaita. Kilpailutilanteen tulee kuitenkin olla tasavertainen”, Kiviniemi jatkaa.
Uusiutuva kauppa 2035 -tiekartassa esitetään lisäksi palvelualan sähköveron alentamista, uusiutuvan energian pientuotannon tukemista, kansainvälisten verkkoalustojen tuomista samojen velvoitteiden piiriin, liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisen pitkäjänteisyyden varmistamista, kaavoituksen ilmastokestävyyttä sekä tilastoinnin parantamista.
Kaupan liitto raportoi hiili-indeksin kehittymisestä vuosittain lokakuussa Tilastokeskuksen julkistettua ilmapäästöjen ja energiatilinpidon tilastot. Indeksiä voi seurata Kaupan liiton verkkosivuilla osoitteessa kauppa.fi/hiili-indeksi
Liite: Hiili-indeksi, graafit
Tutustu Uusiutuva kauppa 2035 -tiekarttaan >>
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
Bate Ismail, ekonomisti, Kaupan liitto, 040 526 0942, bate.ismail@kauppa.fi
*Hiili-indeksiin on koottu kattavasti saatavilla oleva tieto eri virallisista lähteistä kaupan suorista ja epäsuorista päästöistä, kuten sähkön ja lämmön käytöstä. Lisäksi jäsenyrityksiltä on kartoitettu kaupan alalle merkittävien kylmäainepäästöjen nykytila ja tulevaisuuden kuva. Pohjalla ovat myös Energiateollisuuden tuottamat ominaispäästökertoimet nykyhetkeen ja erilaisten skenaarioiden tulevaisuuden kertoimet. Niiden avulla pystyttiin yhdenmukaistamaan eri skenaarioiden vaikutukset toimialaan. Yhdenmukaistetut CO2-päästöt nykytilanteessa ja eri skenaarioissa indeksoitiin tilastollisin menetelmin, mikä mahdollistaa muutoksen seuraamisen.