Myymälävarkaudet ja näpistykset lisääntyvät – kauppa peräänkuuluttaa poliisille lisäresursseja
Myymälävarkauksien ja näpistysten määrä kasvaa, mutta entistä useampi esitutkinta keskeytyy poliisin riittämättömien resurssien takia. Myös syyttämättäjättämispäätökset antavat kaupan mielestä rikoksentekijöille väärää signaalia. Sen lisäksi, että varkaudet ja näpistykset tuovat mukanaan uhkatilanteita niin kaupan henkilöstölle kuin asiakkaillekin, aiheutuu niistä toimijoille noin 550 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Yrityslähestymiskielto olisi Kaupan liiton mielestä varteenotettava menettelytapa uhkatilanteiden vähentämiseksi sekä yrityksen ja sen työntekijöiden turvaamiseksi.
Suurimpien kaupan alan toimijoiden mukaan myymälävarkauksien ja näpistysten määrä on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana selvästi. Tästä aiheutuu myös erilaista häiriökäyttäytymistä sekä henkilökuntaa ja asiakkaita uhkaavia tilanteita. Kaupan liiton turvallisuusvaliokunta on huolissaan kehityksestä.
”Varkauksien kasvu alkoi jo ennen pandemiaa, joka toi trendiin vielä selvän hyppäyksen. Ilmiölle on varmasti useita syitä, mutta esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa lisääntynyt ostoaktiivisuus on todennäköisesti lisännyt varkauksien ja näpistyksien määrää”, sanoo Kaupan liiton turvallisuusasiantuntija Lauri Kulonen.
Esitutkintoja keskeytetään, myös syyttämättäjättämispäätökset kasvussa
Myymälävarkauksia ja näpistyksiä lisää Kulosen mukaan myös se, että näpistelijät jäävät usein kokonaan ilman rangaistusta. Poliisi keskittyy vakavampien rikosten tutkimiseen, ja niin kutsutut lievemmät omaisuusrikokset eivät läheskään aina etene oikeuteen asti.
”Esitutkinnat keskeytyvät entistä useammin, ja niin ikään syyttämättäjättämispäätökset ovat lisääntyneet. Tämä antaa rikoksentekijöille väärän signaalin. Poliisin ja syyttäjälaitoksen resurssit eivät nykyisellään yksinkertaisesti ole riittäviä”, Kulonen sanoo.
Kaupan toimijat ovat tähän asti ilmoittaneet aktiivisesti näpistyksistä viranomaisille. ”Pelkona on, että aktiivisuus vähentyisi jatkossa, kun poliisi ei nykyiselläänkään pysty tutkimaan kaikkia ilmoitettuja tapauksia”, Kulonen uskoo.
Hänen mukaansa kaupan ja poliisin yhteistyö sujuu erittäin hyvin, ja esimerkiksi tiedonvaihdon parantamiseen on satsattu yhdessä. ”Poliisin ammattitaitoon luotetaan kaupan yrityksissä. Kaupan liiton turvallisuusvaliokunta peräänkuuluttaakin nimenomaan resurssien lisäämistä, jotta poliisi saa tutkinnat tehtyä, oikeuslaitos asianmukaiset tuomiot määriteltyä ja varkaat saavat teoistaan oikeudenmukaisen rangaistuksen”, Kulonen sanoo.
Kasvavien varkaustapausten määrien lisäksi kaupalla on huoli asioinnin ja työnteon turvallisuudesta. Korona-aikana myymäläturvallisuutta on käsitelty liiton turvallisuusvaliokunnan jäsenten toimesta tehostetusti.
”Turvallisen työ- ja asiointiympäristön varmistaminen on kaupan vastuullisuustyön ytimessä. Kokonaisvaltainen turvallisuustyö muodostuu henkilöstön asianmukaisesta perehdytyksestä ja koulutuksesta, jota tuetaan laadukkaalla turvallisuustekniikalla ja vartioinnilla”, Kulonen täsmentää.
Lakimuutokset sakon muuntorangaistukseen tärkeä etappi
Kaupan liitto on ajanut jo pitkään täsmennyksiä sakon muuntorangaistukseen, ja ne ovat tulossa voimaan vuoden 2021 alusta.
”Tällä hetkellä vain tuomioistuimen määräämät sakot voidaan muuttaa sakkovankeudeksi. Kauppa pitää tärkeänä, että jatkossa myös poliisin langettamat sakot voivat johtaa vankeusrangaistukseen. Asianmukaisilla rangaistuksilla on rikoksia ennalta estävä vaikutus”, sanoo Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Koskinen. Hän toimii myös SOK:n riskienhallintayksikön päällikkönä.
Keväällä 2019 Kaupan liitto esitti yhdessä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kanssa, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Tämä turvaisi niin yritystä kuin sen henkilöstöäkin.
”Yrityslähestymiskieltoa koskeva lainsäädäntömuutosten valmistelutyö ei ole vielä käytännössä edennyt. Positiivista jatkoa ajatellen on kuitenkin ennakkotapaus, jossa erään myymälän 22:ta työntekijää piinannut henkilö on saanut jokaista heitä koskevan lähestymiskiellon, jonka Itä-Suomen hovioikeus on vahvistanut. Jos käytössä olisi vastaavanlainen yrityslähestymiskielto, olisi oikeusprosessi osapuolille jatkossa yksinkertaisempi ja selkeämpi”, Kulonen kertoo.
Vaikka poliisin ja kaupan tiedonvaihdon järjestelmiä on kehitetty, on sillä saralla vielä tehtävää.
”Anastus- ja rikosilmoitusjärjestelmien sujuvoittaminen sekä sähköisen anastusilmoitusjärjestelmän kehittäminen, jota poliisi parhaillaan tekee, parantavat varmasti kaupan ilmoitusaktiivisuutta”, Kulonen uskoo.
Kaupan liiton turvallisuusvaliokunta, johon kuuluu turvallisuustehtävissä toimivia henkilöitä yhdeksästä kaupan alan yrityksestä ja kolmesta yhdistyksestä, kiinnittää huomiota henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden henkisen ja fyysisen terveyden sekä omaisuuden suojaamiseen liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden varmistamiseksi. Käytännön turvallisuustyö on ennalta ehkäisevää toimintaa. Turvallisuusvaliokunta haluaa parantaa turvallisuutta teknisin ratkaisuin, koulutuksella sekä tiedottamisella. Yhteiskunnan voimavarojen käytön tehostamiseksi kauppa toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa yhteiskunnan yleisten ja kaupan turvallisuustavoitteiden yhdistämiseksi. Tutustu tarkemmin: Kaupan liiton turvallisuusvaliokunta
Lue lisää aiheesta:
Myymälävarkauksien ehkäisyyn tehoa uusilla toimenpidesuosituksilla ja yhteistyötä kehittämällä
Eduskunta hyväksyi lakimuutokset koskien sakon muuntorangaistusta
Esimerkki kaupan alaan liittyvästä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteystyössä tehtävästä huoltovarmuuden kehittämisestä päivittäistavarakaupasta täällä.
