Kauppa kärsii osaavan työvoiman pulasta – onko se pysyvää ja miten sitä voisi helpottaa?
Työvoimapulasta on keskusteltu vilkkaasti viime aikoina, myös kaupassa. Koronapandemian myötä yhä useampi miettii, mitä elämältään haluaa, ja tämä näkyy työmarkkinoilla muun muassa alanvaihtajien suurena määränä. Koronarajoitusten takia työvoiman määrän tarpeen ennustettavuus eri aloilla on ollut hankalaa. Käytännössä työvoimapulasta kärsii koko Suomi.
Nousukaudella on aina jossain määrin pulaa osaavasta työvoimasta, mutta nyt saamme viestejä kaupan yrityksiltä poikkeuksellisen monista samaan aikaan avoinna olevista työpaikoista. Tämä luo yrityksille paineita palkkakilpailuun, mikä ei kansantalouden kannalta ole toivottavaa.
Korkeampien palkkojen tarjoaminen yhdessä yrityksessä tai yhdellä alalla ei nimittäin ratkaise työvoimapulaa, sillä saatavuusongelmat vain siirtyvät muille. Uusien työntekijöiden houkuttelu korkeammilla palkoilla nostaa myös koko yrityksen ja alan palkkakustannuksia, sillä samalla on nostettava myös vanhojen työntekijöiden palkkoja. Palkkakustannusten nousu taas on pysyvää, koska käytännössä palkkojen leikkaus huonompina aikoina ei ole mahdollista. Yritys siis sitoutuisi pysyvästi korkeampiin kustannuksiin, vaikka kysyntätilanne muuttuisi. Oli työvoimapula tai ei, työn hinta ei voi ylittää tuottavuutta, jos yritystoiminnasta halutaan kannattavaa.
Yritykset ja oppilaitokset tekevät paljon yhteistyötä, jotta täsmä- ja muuntokoulutuksilla saataisiin osaavaa työvoimaa työpaikoille. Tällä hetkellä yritykset myös rekrytoivat uusia kouluttamattomia työntekijöitä ja pikakouluttavat heitä riittävän osaamisen takaamiseksi. Yrityksiin siis kohdistuu entistä enemmän koulutustaakkaa.
Myös S-ryhmässä osaavasta työvoimasta on pulaa. Tällä hetkellä ryhmässä on avoinna noin tuhat työpaikkaa, joista noin 400 myymälöissä ja noin 300 matkailu- ja ravitsemiskaupan puolella. Vaihtuvuuden kausivaihtelu on voimakasta; syksy on tyypillisestikin kiireistä rekrytointiaikaa. Myös alueellisesti tilanne vaihtelee. Juuri nyt tehtäviä on kokonaisuutena kuitenkin avoinna hieman enemmän kuin normaalisti, ja osa tehtävistä on sellaisia, joita on vaikea täyttää. Lisäksi tehtäviä avautuu koko ajan lisää eri toimialoilla. S-ryhmässä ennakoidaankin, että nyt nähtävillä olevat henkilöstön saatavuuden haasteet ovat pysyvämpi ilmiö.
Kaupan yritysten pula osaajista tuntuu olevan pysyvämpää ja ongelma nähtiin jo ennen pandemiaa. Selvityksemme[1] mukaan 34 prosenttia yrityksistä koki vaikeaksi osaavan työvoiman rekrytoinnin, ja kasvavista yrityksistä jopa 43 prosenttia. Hakijoiden osaamisen puute oli suurin ongelma rekrytoinnissa, mutta myös hakijoiden vähyys ja puutteellinen kielitaito. Kaupassa vähintään toisen kotimaisen kielen osaaminen onkin usein välttämätöntä. Yrityssektori ei yksin pysty ratkaisemaan työvoimapulaa, eikä helppoja ratkaisuja ole.
Tulonsiirtojen ja verotuksen luomat kannustinloukut kohdistuvat kaupassa erityisesti osa-aikaisille työntekijöille. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan voisivat olla perustilin kaltainen malli ja työttömyysturvan uudistaminen. Työperäisen maahanmuuton lisääminen helpottaa varsinkin asiantuntijatehtävien täyttöä, mutta edelleen on terävöitettävä kotouttamista ja kielikurssien merkitystä. Lisäksi tarvitaan suurempaa maan sisäistä alueellista liikkuvuutta, mitä voidaan parantaa muun muassa asumisen verotuksella ja asuntopolitiikalla.
S-ryhmässä ajatellaan, että haasteita tulisi ratkoa koko yhteiskunnan tasolla. Hyvin tärkeää on varmistaa, että ammatillista koulutusta on tarjolla kaikkialla Suomessa, ja alat näyttäytyvät vetovoimaisina nuorille ja opiskelijoille. Kaupan ala työllistää paljon juuri nuoria ja niin myös S-ryhmässä: noin neljännes työntekijöistä on alle 25-vuotiaita. Työelämän alkutaipaleella olevat nuoret haluavat kannustusta ja palautetta ja tarvitsevat perehdytystä, tukea ja ohjausta. Näistä seikoista tulee työpaikoilla pitää erityistä huolta.
Osuuskaupoissa ja S-ryhmän yrityksissä tehdään aktiivista yhteistyötä sekä paikallisten oppilaitosten että yksityisten koulutuksenjärjestäjien kanssa. Tämänhetkisessä osaajapulassa suositaan erilaisia joustavia ja nopeita osaamisen lisäämisen keinoja, esimerkiksi pikakoulutuksia. Myös omaan tekemiseen panostetaan: S-ryhmässä on noin 1 000 koulutettua työpaikkaohjaajaa, joiden osaamista työharjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden ohjaamiseen on kehitetty pitkäjänteisesti. Tänä syksynä julkaistaan uusi työpaikkaohjaajien verkkokoulutus ja digitaalinen opas.
Verotuksen ja kannusteiden tulee yhteiskunnassa olla sellaisia, että töihin kannattaa aina mennä. Ikääntyvässä Suomessa tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa. Työperäisen maahanmuuton prosessien tulisi olla nopeampia ja jo maassa olevien pitäisi saada lupa tehdä työtä. Myös joustavampaan suomen kielen koulutukseen tulisi löytää uusia nopeita keinoja, jotta voisimme työllistää myös asiakaspalvelutehtäviin henkilöitä, jotka eivät vielä osaa suomen kieltä kovin hyvin. Saatavuushaastetta ei ratkaista yhdestä kulmasta, vaan kaikki keinot pitää katsoa. Uudelleenkouluttautuminen, oppisopimusmahdollisuudet ja konkareiden pitäminen motivoituneina työelämässä ovat myös esimerkkejä toimista, joita tarvitaan.
Työvoimapula haittaa lähes jokaista toimialaa, eikä kauppa ole poikkeus. EK:n yrityskyselyn[2] mukaan 80 prosenttia yrityksistä raportoi työvoimapulasta. Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat[3] -tilaston mukaan tämän vuoden huhti-kesäkuussa yli puolet avoimista työpaikoista oli palvelualoilla. Näistä suurimmat olivat kauppa sekä hallinto- ja tukipalvelut*, joihin kuuluvat mm. henkilöstöpalveluyritykset. Jälkimmäisessä ryhmässä on myös paljon kaupan alan työtehtäviä.
TEMin työnvälitystilastoista[4] nähdään, että heinäkuussa kolmanneksi eniten työpaikkoja oli avoinna kaupassa. Edellä ovat hallinto- ja tukipalvelut* ja terveys- ja sosiaalipalvelut. Ammattiryhmistä toiseksi eniten avoimia työpaikkoja oli myyjien ammattiryhmässä. Eniten avoimia paikkoja oli lähihoitajilla. Kaupassa on haasteita löytää työntekijöitä myös myyntiedustajien, asiakaspäälliköiden, teknisten myyjien ja tiimivetäjien tehtäviin.
Bate Ismail, ekonomisti, Kaupan liitto
Minnastina Miettinen, Kaupan liiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, kehityspäällikkö, SOK
[1] Palvelualojen osaamiskartoitus 2020, Innolink
[2] https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/80-prosenttia-yrityksista-raportoi-tyovoimapulasta-myos-akuutit-rekrytointitarpeet-lisaantyneet
[3] https://www.stat.fi/til/atp/index.html
* Sisältää henkilöstöpalveluyrityksiä, jotka myös välittävät kaupan alan työtehtäviä
[4] https://www.temtyollisyyskatsaus.fi
