Kaupan alan päästöt laskevat tehokkaasti, mutta eivät riittävästi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä
Kaupan hiili-indeksin mukaan alan kasvihuonekaasut vähenivät 8 prosenttia vuonna 2020. Alan yritysten tekemä kunnianhimoinen päästövähennystyö näkyy hyvässä kehityksessä, mutta hiili-indeksin perusteella päästöjen nykyinen laskuvauhti ei riitä hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2035. Sähkönkäytön lisääminen ja sitä vauhdittava palvelualojen alhaisempi sähköverokanta ovat hiilineutraalin kaupan alan edellytykset.
Vuonna 2020 kaupan alan kokonaispäästöt (suorat päästöt, kylmäaineet, sähkö, lämpö) laskivat 8 prosenttia, selviää Kaupan liiton seuraamasta hiili-indeksistä*. Hiili-indeksillä seurataan kaupan vähähiilisyystiekartan skenaarioiden – perusuran ja uusiutuvan kaupan uran – toteutumista.
Suomen päästöt olivat Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 ennätyksellisen alhaalla laskien 9 prosenttia edellisvuodesta. Suomen päästöjen vähenemiseen vaikuttivat muun muassa lämmin talvi, sähköntuotantorakenteen viimeaikaiset muutokset sekä liikennesuoritteen lasku. Vuonna 2019 kaupan alan suorat päästöt laskivat 3 prosenttia ja kokonaispäästöt 8 prosenttia.
Kaupan hiili-indeksillä mitattuna kaupan CO2-päästöt laskivat vuonna 2020
Kaupan kokonaispäästöjen 8 prosentin lasku kertoo, että kaupan toimiala ja sen edelläkävijäyritykset tekevät paljon päästöjen vähentämisen eteen – varsinkin, kun otetaan huomioon alan liikevaihdon kasvaneen samanaikaisesti. Kuitenkin kaupan hiili-indeksistä nähdään, että päästöjen toteutunut laskuvauhti ei riitä hiilineutraaliuden saavuttamiseen, vaan koko toimialan hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatisi päästöjen vähentämistä vähintään 10–13 prosenttia vuosittain.
Hiili-indeksin perusurassa nykyisen kaltainen yritysten oman toiminnan kautta tapahtuva hyvä muutos jatkuu, ja hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2050. Uusiutuvan kaupan skenaariossa kaupan siirtymää on tuettu alemmalla sähköverokannalla, minkä lisäksi kauppa ottaa käyttöön omia pieniä uusiutuvan energian tuotannon muotoja, jotka vähentävät merkittävästi ostosähkön ja lämmön käyttöä, jolloin hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2035.
“Hiilineutraaliuden saavuttaminen kaupan alalla vuoteen 2035 mennessä edellyttää alaan kohdistuvia politiikkatoimia”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi painottaa.
Vuonna 2020 julkaistun kaupan vähähiilisyystiekartan (Uusiutuva Kauppa 2035) tärkeimpiä keinoja alan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on palvelualojen matalampi sähköverokanta.
”Matalamman sähköveron kannustamalla sähkönkäytön lisäämisellä kaupat voivat luopua nopeammin fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta”, Kiviniemi sanoo.
Sähkönkäyttöä lisäämällä voidaan yrityksissä saavuttaa yli 8-kertainen päästöhyöty
Kaupan liiton keväällä 2021 teettämässä selvityksessä** käy ilmi, että kaupan alan sähköistymisellä pystytään selkeästi pienentämään hiilidioksidipäästöjä. Sähköistyksellä saavutettava päästöhyöty on yli 8-kertainen suhteessa lisääntyvän sähkönkäytön aiheuttamiin päästöihin. Alhaisempi sähköverokanta nopeuttaisi kaupan alan sähköistymistä ja siten hiilineutraaliutta entisestään. Tuoreet tiedot kaupan hiili-indeksin kehittymisestä osoittavat, että sähkönkäytön lisääminen on suorastaan edellytys kaupan alan hiilineutraaliuden saavuttamiselle vuoteen 2035 mennessä.
”Hiili-indeksi osoittaa, että nykyiset päästövähennykset vuosittain eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen, vaan päästövähennysten kulmakertoimen on oltava jyrkempi. Palvelualojen sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle mahdollistaa toimialalle reitin hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja kannustaa hiilijalanjälkeä pienentäviin investointeihin,” täsmentää Kaupan liiton ekonomisti ja hiili-indeksi luonut Bate Ismail.
”Suomessa toimiva kauppa on ollut jo pitkään uusien haasteiden edessä ja kovassa kansainvälisessä kilpailussa teollisuuden tapaan. Koko elinkeinoelämän tulee olla samalla viivalla sähkön verotuksen osalta, jotta kaikilla toimialoilla on yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2035”, muistuttaa Mari Kiviniemi.
Kaupan hiili-indeksillä seurataan alan päästöjen kehittymistä
Kaupan liitto seuraa kaupan hiilidioksidipäästöjen kehitystä hiili-indeksin kautta, ja raportoi hiili-indeksin kehittymisestä vuosittain lokakuussa Tilastokeskuksen julkistettua ilmapäästöjen ja energiatilinpidon tilastot. Samalla seurataan vuonna 2020 julkistetun vähähiilisyystiekartan skenaarioiden toteutumista arvioiden samalla, mitä vaikutuksia politiikka- ja yritystoimilla käytännössä on päästöjen vähenemiseen. Hiili-indeksissä ei oteta huomioon alan yritysten tekemää päästöjen kompensaatiota.
”Hiili-indeksin avulla pystymme vertailemaan toteutuneita päästölukuja kahteen tiekartassa esitettyyn skenaarioon, perusuraan ja uusiutuvan kaupan uraan, jolloin näemme, toteutuvatko kaupan alan tavoitteet ja ovatko politiikkatoimet riittävän tehokkaita”, Ismail taustoittaa.
Indeksiä voi seurata Kaupan liiton verkkosivuilla osoitteessa kauppa.fi/hiili-indeksi >>
Liite: Kaupan hiili-indeksi lokakuu 2021
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
Bate Ismail, ekonomisti, Kaupan liitto, 040 526 0942, bate.ismail@kauppa.fi
*Hiili-indeksiin on koottu kattavasti saatavilla oleva tieto eri virallisista lähteistä kaupan suorista ja epäsuorista päästöistä, kuten sähkön ja lämmön käytöstä. Lisäksi jäsenyrityksiltä on kartoitettu kaupan alalle merkittävien kylmäainepäästöjen nykytila ja tulevaisuuden kuva. Pohjalla ovat myös Energiateollisuuden tuottamat ominaispäästökertoimet nykyhetkeen ja erilaisten skenaarioiden tulevaisuuden kertoimet. Niiden avulla pystyttiin yhdenmukaistamaan eri skenaarioiden vaikutukset toimialaan. Yhdenmukaistetut CO2-päästöt nykytilanteessa ja eri skenaarioissa indeksoidaan tilastollisin menetelmin, mikä mahdollistaa muutoksen seuraamisen. Hiili-indeksi ei sisällä päästöjen kompensaatiota.
**Osana kaupan vähähiilisyystiekartan toimenpanoa Kaupan liitto teetti Gaia Consultingilla kaupan alan sähkönkäyttöselvityksen, jolla mm. tarkennettiin alan sähkön kokonaiskulutusta tällä hetkellä, arvioitiin sähkönkäytön kehitystä seuraavan 20 vuoden aikana ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.