Kaupan viestit kehysriiheen: Ostovoima ja rakenneuudistukset huomioitava
Pitkään jatkuneella koronapandemialla ja Venäjän aloittamilla sotatoimilla on huomattavia negatiivisia talousvaikutuksia, jotka tuntuvat kansalaisten jokapäiväisessä arjessa. Kauppa odottaa hallituksen kehysriihestä ostovoimaa tukevia ratkaisuja, kasvua edistävää sääntelyn uudistamista sekä kaikkien potentiaalisten ja kustannustehokkaiden energiantuotantokeinojen huomioimista vastauksena vallitseviin energiaturvallisuus- ja ilmastohaasteisiin.
Voimakkaasti kohonnut inflaatio kaventaa kuluttajien ostovoimaa. Suomen kokonaisinflaatio oli helmikuussa 4,5 prosenttia. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena hintojen nousu uhkaa kiihtyä entisestään. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuluttajien luottamus on voimakkaasti heikentynyt. Vaarana on talouskasvun hiipuminen sekä työllisyyden heikkeneminen.
”Negatiivisen kehityksen vaimentamiseksi talous- ja veropolitiikalla tulee tukea suomalaisten ostovoimaa. Keskeisin keino ostovoiman vahvistamiseksi olisi ansiotuloveron keventäminen kaikissa tuloluokissa”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi painottaa.
Yksityisen sektorin kulutus on noin puolet Suomen BKT:sta, ja sillä on merkittävä vaikutus työllisyyteen. Ansiotuloverotuksen keventäminen kaventaisi työn verokiilaa ja kannustinloukkuja sekä parantaisi ostovoimaa nostamatta palkkakustannuksia.
Kaupan liitto kaipaa myös päätöksiä, joilla voidaan luoda ja edistää investointeja ja kasvua sekä parantaa markkinoiden toimivuutta.
”Keskeinen toimi olisi olemassa olevien monopolien purkaminen. Erityisesti apteekkimarkkinoita tulisi uudistaa kuluttajien ja yhteiskunnan eduksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämien toimenpide-ehdotusten pohjalta”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo sanoo.
Myös alkoholin vähittäismyynnin osalta on aika siirtyä eurooppalaisen sääntelyyn sallimalla viinin myynti ruokakaupoissa ja mahdollistamalla alkoholituotteiden etämyynti. Investointien kannalta myös kaavoituksen sujuvuus on keskeistä. Hallituksessa käynnissä olevia hankkeita nopeuttamalla ja niiden kunnianhimon tasoa nostamalla on edellytyksiä toteuttaa nopeavaikutteisia toimia kasvun synnyttämiseksi.
Kannustinloukkuihin tarvitaan ratkaisuja
Verotuksen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen yhteisvaikutuksesta muodostuu Suomessa edelleen kannustinloukkuja. Kannustinloukkujen purkaminen on keino parantaa työllisyyttä markkinaehtoisesti. ”Kaupassa kannustinloukut näkyvät konkreettisesti työvoiman saatavuudessa”, Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala toteaa.
Lyhyellä tähtäimellä sosiaaliturvauudistuksen nopeuttaminen ja kannustinloukkujen purkaminen tekisivät jokaisen työtunnin vastaanottamisesta ja tekemisestä kannattavaa sekä yksilön oman toimeentulon näkökulmasta turvallista. Työttömyysturvan uudistaminen ansioturvaa porrastammalla toimisi ratkaisuna työvoimapulaan ja työllisyyden lisäämiseen, joka puolestaan vahvistaisi julkista taloutta.
Pidemmällä tähtäimellä kannustinloukkujen purkamiseksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön perustili, jota useat asiantuntijat ovat ehdottaneet. Kaupan liitto odottaa kehysriihen kokoontuvalta hallitukselta päätöksiä perustilimallin jatkovalmistelusta. Samoin yleistä ansioturvaa tulee selvittää mahdollisimman nopeasti ja laaja-alaisesti.
Kaupan alan hukkalämpöpotentiaali täysimääräisesti mukaan energiaturvallisuus- ja ilmastotalkoisiin
Euroopan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää energiaomavaraisuuden nopeaa kasvattamista. Kaupan alalla on rooli energiaturvallisuuden vahvistamisessa, sillä toimialalla syntyy runsaasti päästötöntä hukkalämpöä.
”Kaupan hukkalämmön tehokkaampi hyödyntäminen auttaa myös kunnianhimoisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Kustannustehokkaiden ja hyödyntämättömien energialähteiden käyttöönotto pehmentää myös vihreän siirtymän kustannusvaikutusta kansalaisille”, Hiilamo painottaa.
Yksin kaupan alan hukkalämpöpotentiaali on vuosittain lähes terawattitunnin verran, joka vastaa Suomen biokaasutuotannon määrää. Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia on kaupan alalla päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä (800 GWh/vuosi). Toinen merkittävä hukkalämmönlähde on kauppakeskusten jäähdytysenergia (113 GWh/vuosi).
”Hukkalämpöä olisi järkevää kierrättää takaisin lämmitysenergiaksi esimerkiksi lämpöpumppujen avulla, kuten Euroopan komission 55-valmiuspakettiehdotus edellyttää. Kiinteistön sisällä tapahtuvan hukkalämmön hyödyntämisen ohella kaksisuuntainen kaukolämpö on ratkaisu ylijäävän hukkalämmön hyödyntämiseen”, Hiilamo toteaa.
Jotta hukkalämmön hyötykäyttö saadaan yleistymään, tarvitaan esimerkkisopimusmalleja, joilla taloudellinen hyöty jaetaan tasapuolisesti vuokralaisen ja kiinteistön omistajan kesken. Myös kiinteistön tai kaukolämpöverkon omistajalle asetetut velvoitteet vastaanottaa hukkalämpöä ovat edellytys hukkalämmön tehokkaalle ja nopealle hyödyntämiselle.
Euroopan turvallisuustilanteen ja energian saatavuuden äkillinen muutos tulee vaikuttamaan voimakkaasti kansalaisten ja yritysten arkeen, joten kaikki potentiaaliset ja kustannustehokkaat keinot päästöttömän energian tuottamiseksi tai hyödyntämiseksi tulee ottaa nopeutetulla aikataululla käyttöön.
Lisätietoja
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja
050 511 3189
mari.kiviniemi@kauppa.fi
Simo Hiilamo, edunvalvontajohtaja
050 350 7564
simo.hiilamo@kauppa.fi
Anna Lavikkala, työmarkkinajohtaja
040 040 6088
anna.lavikkala@kauppa.fi
