ostovoima

Sekä tukku- että vähittäiskaupassa myynnin määrä ja liikevaihto ovat kasvaneet viime vuoden syyskuusta lähtien. Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin kasvavan tänä ja ensi vuonna jopa yli kahden prosentin vuosivauhtia. Kasvu ei kuitenkaan riitä palauttamaan noin 8000 työpaikkaa, jotka pelkästään viime vuonna katosivat alalta.

Suomi menettää merkittävästi verotuloja EU:n ulkopuolelta vyöryvän verkkokauppatavaran myötä, osoittavat Kaupan liiton laskelmat. Verotulojen menetyksen ohella EU:n ulkopuolinen etäkauppa uhkaa kotimaisen kaupan työllisyyttä, kuluttajaturvallisuutta ja kiertotaloutta. Ratkaisut löytyvät muun muassa etäkaupan valvonnasta, kuluttajien ostovoiman parantamisesta ja kotimaisen kaupan kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tuoreen maaraportin mukaan Suomen talous on hitaassa elpymisvaiheessa. Positiivisia merkkejä on jo nähtävissä, erityisesti ostovoiman paranemisen ja inflaation taittumisen osalta. Talouskasvu vaatii kuitenkin rakenteellisia toimia. OECD suosittelee muun muassa, että Suomi lisää korkeakoulutusta, houkuttelee ulkomaisia erityisosaajia ja parantaa kannustimia investointeihin.

Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku jatkui viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin ja jatkuu edelleen alkuvuonna. Kaupan liitto ennustaa myynnin määrän kuitenkin kasvavan tänä vuonna vuositasolla noin puoli prosenttia ja kasvun nopeutuvan ensi vuonna noin 1–1,5 prosenttiin. Palvelujen leveä verokiila kurittaa varsinkin erikoiskaupan kansainvälistä kilpailukykyä syömällä ostovoimaa ja nostamalla kustannuksia. Hallituksen puoliväliriihessä pitäisi keskittyä aidosti kasvua luovaan ja yritysten toimintaedellytyksiä tukevaan veropolitiikkaan.

Kauppa vaatii pikaisia toimia ostovoiman tukemiseksi ja kannustinloukkujen loiventamiseksi. Työn verotuksen keventäminen on keskeinen ja kiireellinen uudistus, jolla taklataan yhtä suurista suomalaisista rakenneongelmista.