Millainen on kaupunkikeskustojen ja kaupan tulevaisuus keskustoissa pandemian jälkeen?
Pandemia muutti ihmisten liikkumista merkittävästi ja osittain myös pysyvästi. Eniten liikkumisen muutoksesta kärsivät kaupunkien keskustat, joissa kävijöitä oli keväällä 2020 jopa 40−50 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.
Vuoden 2021 aikana kaupunkien keskustojen kävijämäärät palautuivat vuodesta 2020, mutta vain osittain. Esimerkiksi Turussa asiointien määrä keskustassa oli vielä vuonna 2021 noin 2,6 miljoonaa käyntiä pienempi kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 18 prosenttia vähemmän asiointeja keskustaan. Kuopiossa ja Kotkassa vastaavat luvut olivat noin -16 prosenttia ja -10 prosenttia. Vastaavasti asioijien käyttämä aika eli viipymätunnit keskimäärin päivässä olivat Turussa vuonna 2021 noin 29 prosenttia, Kuopiossa 28 prosenttia ja Kotkassa 24 prosenttia alle vuoden 2019 tason. Tällä oli ja on merkittävä vaikutus keskustassa toimiville kaupan, ravintoloiden ja palvelualan toimijoille. Palautuvatko keskustojen kävijämäärät pandemiaa edeltävälle tasolle?
Kaupungistuminen ja yksineläjien määrän kasvu ovat olleet vaikuttamassa myönteisesti kaupunkien keskustojen elinvoimaan ennen pandemiaa. Pandemian myötä kaupungistuminen kuitenkin hidastui selvästi samalla kun kiinnostus keskustassa asumiseen laski. Tuoreet havainnot kertovat, että ilmiö olisi tilapäinen ja kaupungistumisen megatrendi jatkuisi. Kaupunkien tulisikin vastata keskusta-asumisen kysyntään pyrkimällä tiivistämään keskusta-alueen asumista. Tutkimusten mukaan keskustan suurempi väestöntiheys tuo lisää kysyntää kaupalle ja palveluille keskustassa ja parantaa näin osaltaan keskustojen elinvoimaa.
”Keskustan suurempi väestöntiheys tuo lisää kysyntää kaupalle ja palveluille keskustassa ja parantaa näin osaltaan keskustojen elinvoimaa.”
Keskustat eivät kuitenkaan ole elinvoimaisia pelkästään keskustassa asuvien avulla. Keskustat tarvitsevat myös muualla asuvia ollakseen elinvoimaisia. Siksi kaupunkien tulisi kantaa huolta keskustan vetovoimasta, syistä tulla keskustaan. Mitä useampia syitä muualla asuvilla on tulla keskustaan, sitä suurempi on keskustan kävijämäärä. Kävijämäärän muutoksen voidaan todeta olevan keskustan vetovoiman kannalta hyvä mittari. Kävijämäärän muutoksella on väistämätön vaikutus keskustassa toimivien yritysten myyntien kehittymiseen. Vastaavasti kävijöiden viipymän pituudella on tutkitusti vaikutusta käytettyjen eurojen määrän. Viipymien pituuden seuranta on kävijämäärien seurannan lisäksi toinen keskeinen seurattava mittari.
Syitä tulla keskustaan ovat muun muassa kaupan, ravintoloiden, palveluiden, vapaa-ajan, erityisesti kulttuurin tarjonta, tapahtumat sekä tietysti työpaikat. Näiden määrä ja laatu vaikuttavat keskustojen kävijämäärään. Merkittävä osa keskustan toimijoista on yksityisen sektorin toimijoita. Mitä kaupungit sitten voisivat tehdä keskustan kävijämäärien kasvattamiseksi? Yksinkertaista ja nopeaa vastausta tähän tuskin löytyy. Julkisten palveluiden kehittämisen ohella kaupunkien tulisi vähintäänkin huolehtia keskustan hyvästä saavutettavuudesta kaikilla liikkumismuodoilla. Myös kaavoituksen tulisi osaltaan tukea keskustan monimuotoista kehittymistä, esimerkiksi sallien tarvittaessa kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutokset. Kaupan osalta keskustan ulkopuolinen kilpaileva tarjonta vaikuttaa väistämättä keskustan kauppaan ja kävijämäärään keskustassa.
”Mitä useampia syitä muualla asuvilla on tulla keskustaan, sitä suurempi on keskustan kävijämäärä.”
Tuleva ja seuraava vuosi näyttävät mikä on keskustojen kävijämäärien ja viipymätuntien kehitys pandemian jälkeen. Tuoreet havainnot kertovat edelleen elpymisestä. Toivoa siis on. On tärkeää kuitenkin seurata keskustojen tilannetta tiiviisti ja tehdä kaikki mahdolliset toimenpiteet elinvoiman parantamiseksi.
Tero Lassila on kaupallisten kiinteistöjen kehittämiseen ja kauppakeskusten johtamiseen erikoistuneen Nortecon Oy:n toimitusjohtaja, ja keskustojen kehittämisestä innostunut Elävät Kaupunkikeskustat ry:n hallituksen jäsen. Nortecon on kehittänyt Telian Crowd Insightsin matkapuhelindataan perustuvan Keskustan Elävyysindeksin, jolla mitataan muun muassa keskustan kävijämääriä ja kävijöiden viipymätunteja keskustassa. Yllä olevat tulokset perustuvat Keskustan Elävyysindeksin pilottihankkeeseen, jossa olivat mukana Turku, Kuopio ja Kotka.
