Verkkokauppa kasvaa Euroopassa edelleen, mutta edessä on uusia globaaleja haasteita
Ecommerce Europe ja EuroCommerce ovat julkaisseet yhdessä vuoden 2022 European E-commerce -raportin digitaalisen kaupankäynnin tilanteesta ympäri Eurooppaa. Raportti kattaa kaikkiaan 37 Euroopan maata ja tarkastelee mm. verkkokaupan suosiota ja kuluttajatrendejä EU:n tasolla ja eri maissa. Verkkokauppa kasvoi jälleen vuonna 2021, vaikka verkko-ostajien määrä ei enää lisääntynyt. Kasvun odotetaan jatkuvan myös vuonna 2022, mutta Ukrainan sodan vaikutukset, inflaatio, globaalien toimitusketjujen häiriöt ja taloudellinen epävarmuus syövät kasvupotentiaalia.
Ecommerce Europen ja EuroCommercen tuoreen raportin mukaan verkkokaupan kasvuvauhti on pysynyt vakaana ja jopa hieman kiihtynyt vuoteen 2020 verrattuna. Suomessa palattiin tavanomaiselle kasvu-uralle vuoden 2020 huomattavan loikan jälkeen. Vuoden 2021 liikevaihtoluvut kuluttajakaupasta kertovat, että verkkokauppa kasvaa edelleen, vaikka kaupan alaan eri maissa kohdistuneet sulkutoimet on purettu ja kuluttajat voivat käydä jälleen kivijalkamyymälöissä.
Vuonna 2021 kaupankäynti verkossa kasvoi vuoteen 2020 verrattuna 13 prosenttia 718 miljardiin euroon. Liikevaihdolla mitattuna Länsi-Eurooppa on ylivoimaisesti vahvin alue kuluttajakaupassa, sen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 63 % (450 miljardia euroa). Pohjois-Euroopan osuus on 9 % (67 miljardia euroa). Pohjoisen Euroopan maissa verkkokauppaa hyödynsi kuitenkin suhteellisesti suurin osa internetin käyttäjistä, 86 %, kun muualla Euroopassa osuus vaihteli 46 ja 84 prosentin välillä. Kaikkiaan lähes kolme neljästä internetin käyttäjästä teki ostoksia verkossa vuonna 2021. Suomessa verkko-ostajien osuus oli 81 %, joten verkkokaupalla on edelleen tilaa kasvaa myös kotimaassa.
Raportti viittaa siihen, että COVID-19-pandemian myötä sähköisestä kaupankäynnistä on tullut entistä kiinteämpi osa taloutta ja yhteiskuntaa.
”Vähittäis- ja tukkukauppa on muuttumassa merkittävästi digitaalisemmaksi ja kestävämmäksi, ja tarvitsee uutta osaamista. Arvioimme, että yritysten on kaksinkertaistettava investointinsa vuoteen 2030 asti onnistuakseen muutosten läpiviennissä. Monille yrityksille digitalisaation haltuunotto on kohtalonkysymys. Asiakkaat odottavat meiltä saumatonta asiakaskokemusta, joka yhdistää online- ja offline-ympäristön. Pk-yritysten digitalisaation tukeminen edellyttää kohdennettua tukea, neuvontaa ja tietoisuuden lisäämistä eri välineistä, joilla parantaa näkyvyyttä verkossa. Seuraamme huolellisesti EU:n digitaalistrategian täytäntöönpanoa ja valvontaa varmistaaksemme, että Eurooppa tarjoaa innovoinnille suotuisan ympäristön ja varmistaa samalla reilun kilpailun”, toteaa EuroCommercen pääjohtaja Christel Delberghe tuoreessa yhteistiedotteessa.
Kaksi trendiä korostuu sähköisessä kaupankäynnissä
Yhtäältä myynti normalisoitui edelliseen poikkeukselliseen vuoteen verrattuna ja verkkokauppa jatkoi kasvuaan vuonna 2021. Toisaalta kuluttajat ovat varovaisempia kulutuksessaan. Ukrainan sodan vaikutukset, inflaatio, globaalien toimitusketjujen häiriöt ja yleinen epävarmuuden tunne palauttavat kasvuluvut pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Ecommerce Europen pääsihteeri Luca Cassetti kommentoi raportissa esiin nousevia kehityksiä:
”Kahden viime vuoden aikana vähittäiskauppiaat ovat saaneet paljon kokemusta digitalisaatiosta. Tätä kiihtymistä vauhditti merkittävästi pandemia, jonka aikana sähköisellä kaupankäynnillä ja vähittäiskaupalla oli keskeinen rooli. Vuonna 2022 Euroopasta on valitettavasti tullut sodan näyttämö. Ukrainan sodalla on merkittäviä vaikutuksia Euroopan talouteen sekä verkkokauppaan, vaikka kaikkia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Monet jäsenet raportoivat kuluttajien ostovoiman ja luottamuksen heikkenemisestä, mikä johtuu pääasiassa korkeista energian hinnoista, inflaatiosta ja epävarmuudesta tulevaisuuden suhteen.”
Koska kaupankäynti on toistaiseksi laskenut vain vähän, digitaalinen kauppa on osoittanut välttämättömyytensä ja resilienssinsä. Lisäksi palveluiden myynti verkossa, kuten matkailu, tapahtumat ja lipunmyynti, elpyi tasaisesti viime vuoden aikana. Kasvun ennustetaan hiljalleen tasaantuvan.
”Kehotamme EU:n jäsenvaltioita ja poliittisia päättäjiä tukemaan Euroopan taloutta ja kansalaisia näinä vaikeina aikoina ja jatkamaan samalla työtä sellaisen tulevaisuuden vaatimukset huomioivan lainsäädäntökehyksen luomiseksi, joka soveltuu monikanavaiseen vähittäiskauppaan”, Cassetti jatkaa.
Raportin on laatinut Amsterdamin ammattikorkeakoulun Centre for Market Insights. Sen kevyt versio on vapaasti kaikkien luettavissa. Kaupan liiton jäsenillä on mahdollisuus tutustua raportin laajaan versioon jäsensivuilla.
Lisätiedot: Ilari Kallio, johtava asiantuntija, yrityslainsäädäntö ja EU-asiat, Kaupan liitto, 040 139 6912, ilari.kallio(at)kauppa.fi
