Kaupan kasvupyrähdys on ohi – epävarmuus painaa kauppaa ja kuluttajaa
Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä* putoaa tänä vuonna runsaat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän. Euromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun. Jos Suomi ja Eurooppa ajautuvat taantumaan, kaupan pudotus syvenee. Ostovoiman turvaaminen on olennaista kaupan kehitykselle, ja siksi työn verotuksen keventämisen pitäisi olla tulevan hallituksen ykköstavoitteita. Nousevalla hinta–palkka-spiraalilla ei ostovoimaa pystytä tukemaan.
Kustannusten ja hintojen nousun vaikutus alkoi näkyä vähittäiskaupassa jo viime vuoden lopulla, kun myynnin määrä ei enää kasvanut. Kehitys on jatkunut vielä jyrkempänä koko alkuvuoden, kun ennakkotietojen mukaan myynnin määrä on ensimmäisellä vuosipuoliskolla supistunut 2,6 prosenttia ja euromääräinen liikevaihto kasvanut 3,9 prosenttia.
Kaupan liitto ennustaakin vähittäiskaupan liikevaihdon määrän supistuvan tänä vuonna lähes kolme prosenttia ja ensi vuonna hieman enemmän. Ennusteessa on niin ylä- kuin alasuuntaisiakin riskejä.
”Jos talouskasvu Euroopassa pysähtyy, euro yhä heikkenee, Kiinan koronasulut jatkuvat tai Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin pitkittyy ja syvenee, kauppa voi sukeltaa ennustettua pahemmin. Tämä leikkaisi myös kaupan työllisyyttä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa.
Toisaalta myös positiivisemmat näkymät ovat mahdollisia.
”Korkotason nousu voi jäädä odotettua hillitymmäksi, raaka-aineiden hintojen nousu on jo hidastunut ja energian saatavuuskin voi olla pahimpia pelkoja parempaa”, Kurjenoja toteaa.
Kauppa varoittaa hinta-palkkaspiraalista
Nykyinen inflaatio syö kaupan myyntiä eri tavoin. Ensinnäkin kuluttajan suurimpien menoerien, asumisen ja liikkumisen, kallistuminen ei jätä paljoa tilaa kaupan tai muiden kuluttajapalveluiden kasvulle. Toiseksi ostovoiman supistuminen leikkaa myyntiä. Kolmanneksi asiakkaat siirtävät kulutustaan halvempiin tuotteisiin, ja neljänneksi inflaatiopelot säikäyttävät kuluttajia ja aiheuttavat epävarmuutta.
”Tähän mennessä hintojen nousu on johtunut pitkälti ulkoisista syistä, jotka ohi mentyään myös lieventävät inflaatiota, ellemme me itse pahenna ja pitkitä tilannetta”, Kurjenoja varoittaa.
Kauppaa pelottaakin mahdollinen hintojen ja palkkojen kilpajuoksu, sillä eri toimialojen työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat moninkertaisesti juuri kaupan hintoihin, kun se tekee toimintaansa varten tuote- ja palveluhankintoja muilta aloilta.
Työn verotus painaa ostovoimaa ja nostaa hintoja
Keskimäärin vähittäiskaupan arvonlisäverottomista kuluttajahinnoista yli puolet on kotimaisia suoria ja epäsuoria palkkakuluja. Kotimaiset palkkakulut ovat suurin kustannuserä myös ulkomailla valmistettujen tuotteiden hinnoissa.
”Esimerkiksi Aasiassa valmistetun paidan kustannuksista 86 prosenttia voi kertyä kotimaasta, ja niistä 65 prosenttia voi olla palkkakuluja. Päälle tulevalla arvonlisäverolla verotetaankin ennen kaikkea Suomessa tehtävää työtä”, Kurjenoja kertoo.
Suuret nimelliskorotukset nostaisivat edelleen palkkakulujen määrää hinnoissa.
”Työn verotusta keventämällä palkkakulujen vaikutus hintoihin lievenisi, ja samalla tuettaisiin ostovoimaa”, Kurjenoja huomauttaa.
Suomalaisten ostovoima on äärimmäisen tärkeää kaupan ja palveluiden kehitykselle, sillä niukka ostovoima ajaa yrityksiä kiivaaseen kustannuskilpailuun, jolloin panostukset yrityksen kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen pienenevät.
Ostovoiman parantaminen tulevan hallituksen päätavoitteeksi
Yksi Suomen suurista rakenteellisista ongelmista on heikohko ostovoima verrattuna työn hintaan. Ostovoiman tukeminen työn verotusta keventämällä pitäisikin olla yksi nykyisen ja seuraavan hallituksen suurimmista veropoliittisista tavoitteista. Tasaiset, myös pienituloisiin kohdistuvat veronkevennykset saadaan perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja valtion tuloveroasteikon yhteismuutoksilla.
”Tasaiset tuloveronkevennykset takaavat ostovoiman paranemisen kaikille samalla, kun ne lieventävät pienituloisten kannustinloukkuja”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
Kiviniemen mielestä nyt ei saisi sortua populistiseen äänten kalasteluun ehdottamalla erilaisia yksittäisiä verotoimia inflaation vuoksi, vaan on pyrittävä uudistuksiin, jotka luovat tehokkuutta ja uutta työtä tulevaisuudessa.
Erikoiskaupan digitalisaatiota on edistettävä
Tehokkuutta talouteen saadaan muun muassa uudistamalla apteekkijärjestelmää vastuullisesti ja turvallisesti siten, että uudistus lähtee asiakkaiden tarpeista eikä yksittäisten apteekkareiden. Myös alkoholimonopolin purkamista on jatkettava.
”Aikaisempi alkoholiuudistus jo osoitti, että kilpailun lisääminen hyödyttää kuluttajaa eikä romahduta yhteiskuntaa ja kansanterveyttä”, Kiviniemi huomauttaa.
Kotimaisessa erikoiskaupassa ja brändeissä on merkittäviä kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Erikoiskaupan digitalisaation ja kansainvälistymisen edistämiseksi ei välttämättä vaadita edes suuria yritystukia, vaan ennen kaikkea osaamisen lisäämistä.
”Määräaikainen Business Finlandin rahoittama verkkokauppaa kehittävä ohjelma on jo olemassa. Sen pohjalta on nyt luotava vakinaisempi ohjelma, jonka piiriin pääsisi aikaisempaa useampia ja eri kehitysvaiheissa olevia yrityksiä”, Kiviniemi ehdottaa.
*Inflaatiosta puhdistettu liikevaihto.
Kaupan näkymät 2022 - liiteHUOM! Laaja materiaali on jäsenyritysten saatavavilla Kaupan liiton jäsensivuilla. Pääset materiaaleihin täältä.
Lisätietoja:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
