Kaupan liitto: Ruotsissa hyviä kokemuksia – yrityslähestymiskielto tarvitaan myös Suomeen
Kaupan liitto ajaa Suomessa yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa runsaan vuoden ja kokemukset siitä ovat myönteisiä. Keskon ja SOK:n turvallisuusvastaavien mukaan samantyyppinen laki olisi myös Suomessa perusteltu ja tarpeellinen.
Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskieltolaki on ollut voimassa viime vuoden maaliskuusta lähtien. Ruotsin Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas, sillä 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut sitä, vaan on pysynyt poissa kaupasta.
Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Ruotsissa yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia.
Keskon turvallisuusjohtaja Petri Käyhkö ja SOK:n yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemi pitävät Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädäntöä järkevänä ja saatuja kokemuksia rohkaisevina.
”Yrityslähestymiskieltolainsäädäntö on osoittautunut tehokkaaksi, jos kolme neljästä kiellon saaneesta on noudattanut sitä. Lainsäädäntö näyttäisi vastaavan tarpeisiin niiden henkilöiden osalta, jotka toistuvasti varastavat, käyttäytyvät häiritsevästi ja uhkaavat väkivallalla työntekijöitä kauppaliikkeessä”, Käyhkö perustelee.
Samoilla linjoilla on SOK:n Ahtoniemi. Hänen mukaansa kaupoilla ei tällä hetkellä ole riittäviä mahdollisuuksia estää henkilöltä pääsyä kauppaan, jos hän varastaa ja aiheuttaa siellä toistuvasti häiriötä ja vakavia uhkatilanteita.
”Totta kai vartijat voivat poistaa häiriötä aiheuttavan henkilön, mutta kaikissa toimipaikoissa ei vartijaa ole, emmekä me halua henkilökunnan vaarantavan omaa terveyttään menemällä väliin näissä tilanteissa. Olisi hyvä, jos meillä olisi lainsäädännöstä tukea näihin tilanteisiin”, Ahtoniemi näkee.
Parhaat käytännöt mukaan
Sekä Käyhkö että Ahtoniemi ovat yhtä mieltä sitä, että yrityslähestymiskielto meillä voisi olla pitkälti Ruotsin mallin kaltainen. Jotkut yksityiskohdat vaatisivat kuitenkin hiomista.
Ruotsin mallissa lähestymiskielto voidaan määrätä koskemaan vain yksittäistä kauppaa, ei koko kauppakeskusta, vaikka myymälä siellä sijaitsisikin.
”Mielestäni kauppakeskusympäristössä kielto pitäisi ulottaa koko kauppakeskukseen, eikä vain yksittäiseen kauppaan kuten Ruotsissa. Häirintää ja pelkoa voi aiheuttaa monella tavalla kaupan seinän ulkopuolella ilman, että astuu konkreettisesti kauppaan sisään”, Ahtoniemi perustelee.
Tätä nykyä Suomessa yksittäinen yritys ei voi asettaa henkilöä kohtaan yrityslähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava sitä tekemällä hakemus henkilökohtaisesti. Sekä Käyhkö että Ahtoniemi pitävät käytäntöä hankalana ja aikaa vievänä. Lisäksi yksittäiset työntekijät voivat joutua ikävään tilanteeseen.
On yrityksen asia hakea kieltoa, ei työntekijöiden
Käyhkön ja Ahtoniemen mielestä yrityslähestymiskieltolaki antaisi työnantajalle mahdollisuuden toteuttaa työturvallisuuslakia sellaisena kuin se on tarkoitettu.
”Olisi huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa, jos yritys voisi viedä kiellon eteenpäin kuin että yrityksen kaikki, vaikkapa 25 työntekijää, joutuvat tekemään kieltohakemukset. Työnantajan velvollisuus on kyetä auttamaan tällaisessa tilanteessa”, Ahtoniemi sanoo.
Myymälävarkaudet ovat yleisiä päivittäistavarakauppojen arjessa, ja korona-aika on erilaisten kyselyjen mukaan vain lisännyt varkauksia ja häiriökäyttäytymistä niin kaupoissa kuin palvelualoilla yleensä. Tutkimusten mukaan toistuviin myymälävarkauksiin liittyy usein väkivallan uhkaa, ja näissä tilanteissa kaupat näkevät yrityslähestymiskiellon tarpeelliseksi.
Ruotsissa tehtiin maaliskuusta 2021 helmikuuhun 2022 kaikkiaan 519 yrityslähestymiskieltopäätöstä. Näistä 181 oli myönteisiä päätöksiä, joissa kielto asetettiin, mikä on 35 prosenttia kaikista päätöksistä. Suurin osa kielteisistä päätöksistä johtui hakemuksen perustelujen riittämättömyydestä. Svensk Handel näkee, että kaupat tarvitsevat lisää tietoa kriteereistä, joilla lähestymiskieltoja myönnetään.
PAM: Ruotsin luku on lupaava
Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä sanoo Ruotsin yrityslähestymiskiellosta saatujen kokemusten antavan varovaista positiivista kuvaa laista. Hänen mielestään on hienoa, että Ruotsista on mahdollista saada lainsäädännöstä tietoa ennen Suomen mahdollista omaa päätöstä.
Kähärän mukaan lainsäädännössä on joitakin yksityiskohtia, joita on syytä varmistaa ennen sen mahdollista voimaantuloa.
”Esimerkiksi yrityslähestymiskiellon laajuus alueena vaatii miettimistä. Kaupan alalla työskennellään paljon yksin, joten työntekijälle on sama kohtaako hän häiriköivän asiakkaan kaupan sisällä vai heti oven ulkopuolella”, Kähärä huomauttaa.
Lisäksi Kähärän mielestä olisi hyvä, jos yrityslähestymiskielto kattaisi myös toistuvasti aggressiivisia ja epäasiallisesti käyttäytyviä henkilöitä niin, ettei rima kiellon saamiseksi olisi liian korkea.
”Ruotsin mallissa kiellon perusteluissa pitää olla aiottua rikollisuutta. Suurin hyöty lainsäädännöstä olisi silloin, jos laki ulottuisi erilaiseen häiriökäyttäytymiseen, kuten palvelutyöntekijöihin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään tai muuhun toistuvaan epäasialliseen käytökseen, kuten rasistiseen loukkaamiseen, Kähärä pohtii.
Ruotsissa hyviä kokemuksia uudesta yrityslähestymiskieltolaista – vastaava tarvitaan Suomeenkin
Yrityslähestymiskielto tulossa Ruotsiin, tarvittaisiin Suomessakin
