Lähestymiskielto yritykseen toimii Ruotsissa − Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät: Tämä tarvitaan myös Suomeen
Suomessa yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriötä aiheuttaville ihmisille, esittävät Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät. Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskielto on ollut voimassa runsaan vuoden, ja jo alkukokemukset siitä ovat myönteisiä. Häiriökäyttäytyminen on ongelma erityisesti palvelualoilla. Asiakkaat, työntekijät ja yritykset tarvitsevat turvallisen asiointi- ja työympäristön, järjestöt vetoavat.
Ruotsissa yrityslähestymiskielto on ollut voimassa viime vuoden maaliskuusta lähtien, ja Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas: kolme neljästä kiellon saaneesta on noudattanut sitä. Vastaava yrityslähestymiskielto tarvitaan Kaupan liiton ja Suomen Yrittäjien mukaan myös Suomeen.
”Väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen ovat ikävä kyllä kauppojen arkipäivää, ja kauppa tarvitsee keinoja puuttua haastaviin tilanteisiin. Huomionarvoista myös on, että väkivallan uhka ei aina liity varastamiseen, mutta varkauksien yhteydessä väkivaltaa ollaan valmiita käyttämään hyvinkin herkästi”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb huomauttaa.
Yrityslähestymiskielto voisi pitkälti vastata yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana toimisi yritys. Kiellon määräämisen edellytykset määriteltäisiin laissa. Lähestymiskiellon, tai ”pääsykiellon”, määräisi käräjäoikeus, ja oikeuskäsittelyn ajaksi tarvittaessa poliisiviranomainen. Kiellon rikkomisesta saisi asianmukaisen rangaistuksen.
Ruotsissa lainvalmistelussa päädyttiin hyvin yhtenäiseen näkemykseen, että kaupoissa tarvitaan lisäturvaa rikollisuutta vastaan. Lakiehdotusta pidettiin tasapainoisena suhteessa liikkumisvapauden rajoittamisen kanssa. Järjestöissä katsotaan, että samoin kuin Ruotsissa, palveluiden kehittyminen ja uudet teknologiat tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja välttämättömään asiointiin muilla tavoilla kuin tulemalla kauppaan. Ruotsissa sääntelyä ollaan ulottamassa seuraavaksi uimahalleihin ja kirjastoihin. Suomessa on hyvä tarkastella lainsäädännön laajentamista myös muillekin aloille.
Väkivallan uhka ja häiriökäyttäytyminen kaupoissa arkea
Kaupan liiton tuoreen kuluttajakyselyn1 mukaan suomalaiset ovat aiempaa useammin törmänneet muiden asiakkaiden häiriköivään käytökseen asiakaspalvelutilanteissa. Vuoden 2017 kyselyn mukaan 36 prosenttia suomalaisista oli tavannut erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa muiden asiakkaiden häiritsevää ja epäasiallista käytöstä, nyt osuus on kasvanut jo 44 prosenttiin. Häiritsevä käytös on yleistynyt nimenomaan kaupassa, jossa jo 23 prosenttia asiakkaista on todistanut erilaista häiriköintiä, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli 15 prosenttia.
Erityisesti on havaittu toisen asiakkaan arvostelevan, nimittelevän tai muuten kohtelevan henkilökuntaa epäasiallisesti. Kolmasosa on myös joutunut seuraamaan päihtyneen asiakkaan sekavaa tai uhkaavaa käytöstä henkilökuntaa kohtaan.
”Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuositasolla, mikä vaikeuttaa omalta osaltaan yrittäjyyden edellytyksiä, kasvua ja kaupan työllistämistä. Suurten kustannusten lisäksi myös asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua häiriökäyttäytymiseen ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä”, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen toteaa.
”Ei ole kyse pelkästään tappioista kaupalle, vaan loppujen lopuksi hävikin ja turvallisuuspalvelut maksavat rehelliset asiakkaat hyödykkeiden korkeimpina hintoina”, Toivonen lisää.
Inhimillistä kärsimystä ja rahallisia menetyksiä
Väkivallan kohtaaminen tai sillä uhkailu voi pahimmillaan johtaa pelkoihin, uupumiseen, jopa työkyvyttömyyteen.
”Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, ja tällä hetkellä työnantajalla ei ole riittävästi työkaluja kaikkiin eteen tuleviin tilanteisiin. Toimipaikkakohtainen lähestymiskielto olisi tehokkaampi ja kuormittaisi oikeuslaitostakin vähemmän, varsinkin jos häirintä kohdistuu useampaan henkilöön”, Terhi Kuljukka-Rabb näkee.
Häiriökäyttäytyminen ja omaisuuden vahingoittaminen aiheuttavat merkittäviä suoria kustannuksia yrityksille. Tarkkoja arvioita erilaisen häiriökäyttäytymisen vuosittain yrityksille aiheuttamista taloudellisista tappioista ei ole saatavilla. Viitettä antaa Turun Sanomien vuonna 2022 huhti-toukokuussa (TS: 3.4.,1.5.,3.5.) turkulaiskauppiaille tekemä kysely, jossa vastaajat kertoivat yhden elintarvikeliikkeen vahingoksi viime vuonna 500−30 000 euroa. Myymälän koko ei vaikuta summaan automaattisesti.
Kaiken kaikkiaan hintalappu on koko suomalaiselle yhteiskunnalle huomattava. Vallitsevasta tilanteesta joutuvat luonnollisesti kärsimään erityisesti pienet yritykset, joilla on erittäin rajalliset voimavarat häiriötilanteisiin puuttumiseen.
1Kaupan liiton ja Kantar TNS:n kysely toteutettiin lokakuussa 2022 viikoilla 41−42. Otos on 1500 20−79-vuotiasta verkon käyttäjää. Kyselyn vertailuaineisto on vuodelta 2017, jolloin Kantar TNS toteutti saman kuluttajakyselyn vastaavalla tavalla.
Lisätiedot:
Terhi-Kuljukka-Rabb, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 300 3263, terhi.kuljukka-rabb(at)kauppa.fi
Tiina Toivonen, lainsäädäntöasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät, p. 041 528 5679, tiina.toivonen(at)yrittajat.fi
