Kaupan liitto: Alkoholilaki päivitettävä nykyaikaan sallimalla mietojen viinien myynti ruokakaupoissa
Enemmistö suomalaisista haluaa tuoreen tutkimuksen mukaan viinit ruokakauppoihin. Edellinen alkoholilain uudistus vuonna 2018 ei nostanut kokonaiskulutusta, mikä osoittaa, että suomalaiset olivat valmiita uudistukseen, niin nytkin. Kaupan liiton näkemyksen mukaan on aika normalisoida viinit ruokajuomana muiden eurooppalaisten maiden tapaan.
Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt jo vuosien ajan, myös nuorten keskuudessa, ja suuri enemmistö suomalaisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Päivittäistavarakaupan Taloustutkimuksella joulukuussa 2022 teettämän kyselyn mukaan jo 65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista. Eri mieltä on 23 prosenttia ja kantaansa ei osaa arvioida 12 prosenttia vastaajista.
Kaupan liitto kannattaa lainsäädännön päivittämistä vastaamaan nykyajan tarpeita tulevalla vaalikaudella.
”Päivittäistavarakaupan toimijat ovat vastuunsa tuntevia jälleenmyyjiä, ja kaupat ovat jo pitkään panostaneet toimivaan ikärajavalvontaan ja siitä viestimiseen. Tulevalla vaalikaudella on aika päivittää lainsäädäntömme, sillä kuluttajamielipide on selkeä viesti päättäjille”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi huomauttaa.
Suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2012 lähtien joka vuosi. Tutkimuksen mukaan kannatus on varsin tasaista kaikissa ikäryhmissä, myös nuoremmissa ikäryhmissä selkeä enemmistö (66–68 %) kannattaa nykyistä vapaampaa alkoholilainsäädäntöä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa sai vahvaa kannatusta sekä puoluekentän oikealta että vasemmalta puolelta.
Viinien myynti ruokakaupoissa toisi monia hyötyjä
Kaupan liiton mukaan ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien valikoiman laajentaminen turvaisi myös kattavan myymäläverkoston säilymistä Suomessa, erityisesti haja-asutusalueilla.
”Kyläkauppojen kannattavuuteen on tarvetta kiinnittää erityistä huomiota, jotta myös syrjäseutujen väestön peruspalvelut pysyvät. Ihmiset asuvat yhä enemmän kahdessa paikassa etätyöskentelyn myötä, jolloin tarve lähipalveluille haja-asutusalueilla kasvaa”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo perustelee.
Viinien myynti ruokakaupoissa laskisi Kaupan liiton mielestä vähittäismyyntihintoja ja näin vähentäisi matkustajatuontia sekä ulkomaisia verkkokauppaostoksia, ja lisäisi kotimaahan jääviä verotuloja. Veropohjan vahvistaminen taas on keskeistä valtiontalouden tervehdyttämisen kannalta.
Mietojen viinien myynnin vapauttamisella Kaupan liitto ajaa myös monopolin aiheuttaman kilpailuhaitan vähentämistä. Terve kilpailu lisääntyisi, mikä tukisi erityisesti pienten ruokakauppojen kilpailukykyä.
”Alkossa myytävän alkoholin osuus edustaa ainoastaan kolmasosan kokonaiskulutuksesta, mikä osoittaa, ettei monopolille ole enää perusteita”, Hiilamo toteaa.
”Myös alkoholijuomien etämyyntiin liittyvä lainsäädäntö ja sen tulkinta on tätä nykyä sekavaa. Tämä asettaa kotimaiset ja ulkomaiset toimijat epätasa-arvoiseen asemaan”, hän jatkaa.
Päivittäistavarakauppa PTY ry järjesti 24.1. Viinit ruokakauppaan -tilaisuuden, jossa kuultiin poliitikkojen näkemyksiä aiheeseen. Lauteilla Sinuhe Wallinheimo (kok), Sakari Puisto (ps), Johanna Ojala-Niemelä (sd), Arto Pirttilahti (kesk), Sofia Virta (vihr) ja Anna Kontula (vas). Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki haastatteli.
Viinien myynti ruokakaupoissa ei muuta väkevien myyntiä Alkoissa
Alko säilyttäisi asemansa jatkossakin viinien erikoismyymälänä ja asiantuntijana sekä väkevien juomien myyntikanavana.
Kaupan liiton mielestä yli 15 prosenttia alkoholia sisältävät juomat voidaan pitää yksinoikeudella Alkossa tai niiden myynti voidaan uudistaa erillistä lisenssiä vaativaksi. Monessa muussakin Euroopan maassa myynti on järjestetty lisenssijärjestelmän avulla.
Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä ei saa ruokakaupasta.
Linkit:
