K-ryhmässä varauduttiin sähköpulaan: ”Mitä kaupassa tapahtuu, kun sähköä ei ole?”
Talven mahdolliseen sähkökriisiin valmistautuminen pisti K-ryhmän etsimään sähkönsäästökeinoja tiheällä kammalla ja harjoittelemaan sähkökatkojen varalle. Herätyksiäkin tuli.
Antti Kokkonen, K-ryhmän sähkönhankinnasta vastaavan Ankkuri-Energia Oy:n toimitusjohtaja ja Keskon talotekniikkapäällikkö joutui elokuussa pohtimaan perusasioita: miten valmistautua siihen, jos Suomessa jollain hetkellä käytetään enemmän sähköä kuin sitä pystytään tuottamaan. Miten kulutusta voidaan vähentää niin, että sähkökatkot voidaan välttää? Entä mitä sähkökatkosta seuraa kaupoissa?
”Oli tärkeää tunnistaa, mitä kaupassa tapahtuu, kun sähköä ei ole. Meillä on toki ohjeistukset poikkeustilanteiden varalta, mutta syksyllä totesimme, että häiriön todennäköisyys on vähäistä suurempi. Aloimme tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä kauppiaiden kanssa”, Kokkonen kertoo.
”Pohdimme omia energiansäästömahdollisuuksiamme myös kustannussyistä, mutta tärkeimmäksi nähtiin mahdollisten sähkökatkojen ennaltaehkäisy. Meillä arvioitiin olevan lyhytaikaisia säästömahdollisuuksia 15 megawatin (MW) verran, ajankohdasta riippuen jopa 20 MW.”
”Pakkaspäivänä Suomen sähkönkulutus on 14000─15000 MW, joten yksin K-ryhmän toimilla ei tilannetta ratkaistaisi”, Antti Kokkonen suhteuttaa.
Syksyn aikana suomalaiset kunnostautuivat sähkönsäästössä Astetta alemmas -kampanjan mukana, ja joulukuussa kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen sähkönkulutus oli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisessä joulukuussa. Kun sääkin pysyi suotuisana, sähköpulalta ja -katkoilta on vältytty.
Hetkellisesti jopa viidennes sähkönkulutuksesta pois
Joulukuussa säästötoimet olivat pudottaneet K-ryhmän sähkönkulutusta 8 prosenttia joulukuuhun 2021 verrattuna. Se on paljon, koska systemaattista energiatehokkuustyötä on K-ryhmässä tehty jo parikymmentä vuotta.
Mitä siis tehtiin? Yhdessä kauppiaiden kanssa etsittiin poikkeuksellisiakin keinoja entisten täydennykseksi. Kylmälaitteiden ja kylmähuoneiden seurantaa tehostettiin ja niiden asetuksia optimoitiin niin, että ne eivät ole tarpeettoman kylmiä, vähennettiin valaistusta, säädettiin lämmitystä, nostettiin juomakaappien lämpötilaa ja sammutettiin mainosvalot silloin, kun kaupat eivät ole auki.
Myös tiukkoihin säästötoimiin varauduttiin. Jos tulisi tarve, sähkönkulutusta voitaisiin K-ryhmän myymälöissä lyhytaikaisesti laskea jopa 15─20 prosenttia. Tämän varalle oli suunniteltu poikkeustoimia, joita voitaisiin toteuttaa, jos Fingrid viestisi sähköpulan uhkaavan. Esimerkiksi joissain kaupoissa voitaisiin valita, lämmitetäänkö tilaa kaukolämmöllä vai hukkalämmön talteen ottavalla lämmönkierrätysjärjestelmällä. Näin säästyisi sähköä, vaikkakaan ei energiaa. Lyhytaikaisessa sähköpulassa tämä olisi kuitenkin järkevää.
”Tämäntyyppinen joustavuus tulee ehkä entistä enemmän kuvioihin tulevaisuudessa”, Kokkonen arvioi.
Suurin säästöpotentiaali: valaistus
Antti Kokkonen toteaa myös, että syksyn selvitysten tuloksena joitain asioita voidaan miettiä eri tavalla kuin ennen. Valaistus on yksi näistä.
”Suomessa liiketiloissa on ylipäätään aika paljon valoa. Peilaan tätä eurooppalaiseen sisävalaistusstandardiin. Sen mukaan liikerakennuksissa 300 luksia on riittävä valaistuksen voimakkuus, että asiointi on turvallista ja miellyttävää. Suomalaisissa liiketiloissa valoa on poikkeuksetta paljon enemmän.”
”Monissa K-ryhmän myymälöissä vähennettiin syksyllä valaistusta 30 prosenttia, eikä sitä käytännössä huomattu. Jos kaupassa on melko moderni ledivalaistus, sitä voidaan säätää portaattomasti. Jokaisessa kaupassa tätä tekniikkaa ei ole, mutta useimmissa myymälöissä loisteputkia on ryhmitelty niin, että niistä voi sammuttaa kolmasosan tai puolet”, Kokkonen kertoo.
Suurin sähkönsäästöpotentiaali koko K-ryhmän tasolla löytyy talvipäivänä juuri valaistuksesta, sillä ryhmän auto- ja rautakaupoissa ei ole kylmälaitteita. Kesähelteellä tilanne on toinen: silloin kylmälaitteet kuluttavat sähköä enemmän kuin valaistus.
Sähkökatkoharjoitukset herättivät
Useissa K-ryhmän kaupoissa tehtiin syksyn aikana black-out-testejä, joissa harjoiteltiin toimintaa sähkökatkon sattuessa. Niistä saatiin paljon käytännön oppeja, miten eri järjestelmiä kannattaa ajaa alas, jotta niiden toimintakuntoon saattaminen on mahdollisimman nopeaa ja helppoa, kun sähköt taas palaavat.
”Harjoituksista oli ehdottomasti apua sähkökatkoihin varautumisessa”, Antti Kokkonen kertoo.
Viime syksyn valmistautumisessa ja harjoituksissa on ollut kyse hyvin konkreettisista asioista: jos liikkeessä on hissejä, kuka varmistaa, että niihin ei ketään jumiin? Miten varmistetaan, että parkkihalleissa puomit aukeavat ja niistä pääsee pois? Onko sähkökatkosta mahdollista saada tieto etukäteen, että siihen voitaisiin valmistautua? Mihin numeroon tai kenelle sähkönsiirtoyhtiöt lähettävät viestin?
Kokkonen ei lähde vielä arvioimaan, jäävätkö jotkin sähkönsäästötoimet pysyviksi. Yksi asia kuitenkin jää: K-ryhmässä on elo-syyskuusta saakka ollut aiempaa tiukempi ”toimintavalmiusmobilisaatio” ja päivystys häiriötilanteiden varalta. Pieni, mutta laaja-alaista asiantuntemusta omaava joukko pystyy käynnistämään ja varmistamaan toimia tarvittaessa hyvin nopeasti.
Kuvat: Kesko
Muita energian säästöön liittyviä artikkeleita koottu Kauppa ja energiansäästö -sivuillemme.
