Yrityslähestymiskiellolle ei nähdä perustuslaillisia esteitä

Häiriökäyttäytyminen kaupoissa lisääntyi vuonna 2022 noin neljänneksellä jo ennestään korkeista luvuista. Kaupan liitto näkee, että tilanne on täysin toimimaton ja inhimillisesti kohtuuton, kun vakavaa häiriötä aiheuttavien henkilöiden kuriin saamiseksi ei ole kaupoissa riittäviä keinoja.

Kaupan liiton mukaan pahimpiin häiriötilanteisiin tarvitaan uutta lainsäädäntöä, joka antaa työnantajalle mahdollisuuden käynnistää prosessi, jonka avulla tarvittaessa rajoitetaan asiakkaan pääsy kauppaan.

”Olemme jo usean vuoden ajan tavoitelleet lainsäädäntöön yrityslähestymiskiellon kaltaista järeämpää keinoa myymäläturvallisuuden parantamiseksi”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.

Kauppaan kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva ja työntekijöiden suojelemisen tarve on Suomessa samankaltainen kuin Ruotsissa, jossa tuli maaliskuussa 2021 voimaan laki, jonka turvin voi määräaikaisesti kieltää asiakkaan pääsyn kauppaan.

”Ruotsissa kokemukset lain soveltamisesta ovat olleet hyviä, ja mielestämme perusteiden pohdinta soveltuu pitkälti Suomen oloihin”, Kiviniemi kertoo.

Tavoitteen edistämiseksi Kaupan liitto tilasi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professoreilta Sakari Melanderilta ja Kimmo Nuotiolta oikeudellisen asiantuntijaselvityksen Liikelähestymiskielto. Selvityksessä arvioidaan, olisiko Suomeen mahdollista säätää Ruotsin lainsäädäntöä vastaavasti sellaisesta turvaavasta toimenpiteestä, jolla pyritään estämään toistuvaa kauppaliikkeisiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuvaa vakavaa häiriökäyttäytymistä.

Yrityslähestymiskiellon hyväksyttävyys, oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys on osoitettava

Selvityksessään Melander ja Nuotio toteavat, ettei yrityslähestymiskiellon kaltaiselle uudelle lainsäädännölle vaikuttaisi olevan suoranaisia perustuslaillisia esteitä. He kuitenkin huomauttavat, että lainsäädännön hyväksyttävyyttä, oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä on arvioitava huolellisesti, koska samanaikaisesti se sekä rajoittaa että turvaa yksilöiden perusoikeuksia.

Melander ja Nuotio toteavat yrityslähestymiskiellon kaltaisen lain puuttuvan useisiin yksilön perusoikeuksiin, kuten liikkumisvapauteen ja yksityiselämän suojaan. Toisaalta lailla myös suojeltaisiin perustuslaillisia oikeuksia yksilön turvallisuuden ja fyysisen koskemattomuuden suojasta sekä elinkeinoharjoittamisen häiriöttömyydestä ja työvoiman suojelusta.

Selvityksessä todetaan, että ollakseen hyväksyttävää perusoikeuksien rajoittamisen pitää olla painavan yhteiskunnallisen edun vaatimaa. Yrityslähestymiskiellolla pyrittäisiin kauppoihin kohdistuvan häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseen. Laajemmin kysymys on myymäläturvallisuudesta sekä myymälöiden asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan turvaamisesta.

Melanderin ja Nuotion mukaan myös työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa suojelemaan työntekijöitään. Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Jotta pääsyn rajoittaminen kauppaan olisi oikeasuhtainen toimenpide sinänsä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi, olisi Melanderin ja Nuotion mukaan myös kyettävä osoittamaan sen välttämättömyys. Olennaista on osoittaa, että voimassa olevan lainsäädännön tai lievemmin yksilön liikkumisvapauteen ja yksityiselämään puuttuvat keinot eivät ole riittäviä.

”Nykyisellään liikkeenharjoittajalla on mahdollisuus muun muassa poistaa häiritsevä asiakas liikkeestä sekä oikeus valita asiakkaansa esimerkiksi ikärajojen avulla, mutta nämä keinot ovat useimmiten toimimattomia kaupoissa toistuvaa vakavaa häiriötä aiheuttavien henkilöiden kuriin saamiseksi”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb muistuttaa.

Melander ja Nuotio painottavat selvityksessään, että yrityslähestymiskiellon olisi oltava tarkkarajainen ja täsmällinen, jotta kiellon tavoite eli myymäläturvallisuus täyttyisi, mutta kiellon kohteena olevan elämä ei kohtuuttomasti hankaloituisi välttämättömien hankintojen, kuten ruuan tai lääkkeiden hankkimisen osalta.

Kuljukka-Rabbin mukaan Liikelähestymiskielto-selvitys on erittäin hyödyllinen:

”Se vahvistaa käsitystä, että yritys- tai liikelähestymiskiellosta säätäminen on mahdollista Suomen lainsäädäntöympäristössä ja toisaalta osoittaa tärkeitä jatkoselvityksen tarpeita.”

Tutustu selvitykseen:

Tutustu myös Kaupan liiton kantaan yrityslähestymiskiellosta >

Lisätietoja:

Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi

Terhi Kuljukka-Rabb, johtava asiantuntija, kaupan turvallisuus, p. 050 300 3263, terhi.kuljukka-rab(at)@kauppa.fi

Sakari Melander, rikosoikeuden professori, Helsingin yliopisto, p. 050 564 4229, sakari.melander(at)helsinki.fi

Kimmo Nuotio, rikosoikeuden professori, Helsingin yliopisto, kimmo.nuotio(at)helsinki.fi