S-ryhmä selvitti tekstiilialan kumppaneidensa työoloja Bangladeshissa
S-ryhmä halusi selvittää naisten ja lasten oikeuksien sekä perheystävällisyyden toteutumista tekstiilituotannossa Bangladeshissa. Asiat kiinnostavat, sillä S-ryhmä tilaa maassa sijaitsevilta kumppanitehtailtaan neuleita, trikoita ja collegeja Prismoihinsa. Selvityksen tulokset olivat keskimääräistä parempia ja niissä näkyi se, että yhteistyötä on tehty pitkään. Toki myös kehittämistä löytyi.
Viime vuonna toteutetun selvityksen tavoitteena on auttaa S-ryhmää ja sen tekstiilitoimittajia kehittämään lapsen oikeuksia huomioivaa ja perheystävällistä liiketoimintaa Bangladeshissa.
Pelastakaa Lapset -järjestön toteuttama selvitystyö jakaantui kahteen osaan. Suomalainen WorkAhead -startup haastatteli kahden S-ryhmän kanssa yhteistyötä tekevän tehtaan työntekijöitä heidän työoloistaan Bangladeshissa. Haastattelut toteutettiin startupin kehittämällä sovelluksella, joka mahdollisti kyselyt myös lukutaidottomille. Lisäksi haastateltiin Bangladeshin kansalaisjärjestöjä, viranomaisia ja organisaatioita, kuten Kansainvälistä työjärjestö ILOa.
“Naisvaltaisen tekstiilialan vastuullisuuskysymykset on tunnistettu meillä ihmisoikeusasiaksi. Meitä ilahdutti se, että vastaukset tehtailta olivat keskimääräistä parempia verrattuna kontekstianalyysiin ja ympäröivään maailmaan”, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo.
”Tehtaat ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme, joten se varmasi näkyi tuloksissa. Myös kehityskohteita työoloissa löytyi ja niihin etsimme jatkossa ratkaisukeinoja”, hän jatkaa.
Elomaan mielestä on tärkeää saada työntekijöiden ääni kuuluviin kehittyvissä maissa. Tehtaiden henkilöstökyselyssä vastaajien määrä oli ilahduttava – 1754 tehtaan työntekijää vastasi kyselyyn työolosuhteistaan.
Osalla pitkiä työpäiviä
Bangladesh on Kiinan jälkeen toiseksi suurin tekstiilien tuoja EU:n markkinoille. Maan lainsäädäntö on vuosien mittaan edistynyt, ja vastuullisuus tekstiilituotannossa mennyt eteenpäin. S-ryhmän kumppanitehtaiden työntekijät vastasivat kyselyyn kaiken kaikkiaan varsin myönteisesti.
Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että tehtaiden johtoa tulisi kouluttaa naisten ja lasten oikeuksista ja tarpeista. Tehtaissa olisi myös hyvä kehittää lisää perheystävällisiä toimintamalleja, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tulisi edistää. Pienten lasten vanhempien työaikoihin kannattaisi myös jatkossa kiinnittää huomiota.
”Työpäivät tutkituilla tehtaillamme ovat pääosin 8-tuntisia, mutta muutamissa yksiköissä päivän pituus välillä venyi. Vastaajista 11 prosenttia kertoi pitkistä työpäivistä, he olivat usein vähemmän koulutettuja miehiä ja heillä perhekoot myös suuria”, Elomaa tietää.
Haastattelut toteutettiin sovelluksella, jossa vastaajalle näytetään videolla kysymykset ja hän voi painaa eri vaihtoehtoja ruudulla. Henkilötietoja ei tallenneta.
”Toki tuloksiin täytyy aina suhtautua kriittisesti. Emme voi taata, että kaikilla työntekijöillä olisi tunne siitä, että he voivat vastata kyselyyn avoimesti. Saimme kuitenkin työntekijöiltä paikan päällä vieraillessamme runsaasti positiivista palautetta sovelluksesta”, Elomaa toteaa.
Tehtailla vahvaa tahtoa jatkaa vastuullista työtä
Nina Elomaa palasi hiljattain Bangladeshista. Matkan tarkoitus oli käydä paikan päällä ja keskustella tehtaiden ja muiden sidosryhmien kanssa Bangladeshin tekstiiliteollisuuden tilanteesta ja tuoreen selvityksen sisällöstä.
”Olemme saaneet sidosryhmiltämme laajasti kiitosta tehdystä selvityksestä. Toivomme sen auttavan meidän oman toiminnan kehittämisen lisäksi muita alalla toimijoita. Monia asioita on mahdollista edistää vain hyvällä laajamittaisella yhteistyöllä”, Elomaa näkee.
Selvityksen pohjalta on jatkossa mahdollista vaikuttaa esimerkiksi siihen, että työntekijöillä olisi paremmin tiedossa työelämän oikeudet ja -käsitteet.
”Osalta vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilta puuttui syntymätodistuksia, joita tarvitaan väestötietojärjestelmään rekisteröimiseksi ja koulunkäyntiä varten. Tehtaissa onkin jo pohdittu keinoja syntymätodistusten hankkimisen varmistamiseksi.”
Tehtailla on Elomaan mukaan vahvasti tahtoa hoitaa vastuullisuusasioita omatoimisesti ja viedä asioita eteenpäin.
”Se ei tarkoita, ettemmekö voi tehdä toimenpiteitä, mutta selkeästi roolimme nähdään asioiden edistämistä tukevana sen sijaan, että veisimme itse asioita eteenpäin tehtailla”, hän kiteyttää.
EU:n yritysvastuusääntelystä parhaimmillaan selkeät raamit
EU:ssa on valmisteilla uusi yritysvastuudirektiivi.
”Parhaimmillaan tuleva yritysvastuusääntely voi lisätä hankintaketjujen vastuullisuutta ja eri toimijoiden yhteistyötä, jos lainsäädäntö luo selkeät raamit eri toimijoiden tekemiselle”, Elomaa uskoo.
Myös uhkakuvia on taivaalla.
”Pahimmillaan lainsäädäntö vie resursseja vaikuttavalta tekemiseltä ja ”rasti ruutuun” -tekeminen valtaa alaa. Olisi tärkeää, että uusi lainsäädäntö on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden kanssa ja esimerkiksi riskiperusteisuus olisi huomioitu direktiivissä”, Elomaa painottaa.
Vaikka direktiivin sisällöstä ei vielä ole tarkkaa tietoa, se ei Elomaan mielestä muuttaisi S-ryhmän toimintatapoja merkittävästi.
”Toki huolellisuusvelvoitteen noudattaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Haasteena tulee jatkossa olemaan riittävän syvän ja kattavan tiedon saaminen koko hankintaketjusta aina kuluttajalle asti”, Elomaa sanoo.
Bangladeshissa tehty selvitys on jatkoa S-ryhmän luomalle Radikaali läpinäkyvyys -tutkimusmallille, joka pureutuu ihmisoikeuskysymysten juurisyihin. Mallin ensimmäinen selvitys syventyi italialaisten säilyketomaattien tuotantoon ja raportti osoitti, että työoloja on seurattava EU-maissakin.
