Verkkokauppa kasvaa, mutta myös kivijalka pitää pintansa − etenkin Suomessa  

Statista Market Insightsin luvut osoittavat, että Euroopassa kuluttajat hankkivat yhä enemmän tavaroita verkosta verrattuna perinteisiin kivijalkamyymälöihin.  

Erityisen merkittävästi verkkokauppa kasvoi Euroopassa vuodesta 2019 vuoteen 2020, kun verkkomyynti nousi 10,6 prosentista 13,9 prosenttiin. Vaikka verkkomyynnissä oli lyhytaikainen lasku vuodesta 2021 (14,8 %) vuoteen 2022 (13,4 %), sen tulevaisuus näyttää lupaavalta: verkkomyynnin osuuden odotetaan pysyvän pandemiaa edeltävän tason yläpuolella. 

Verkkokaupan kasvu on ollut huomattavaa merkittävillä markkina-alueilla Keski-Euroopassa. Euroopan viisi suurinta verkkomarkkinamaata ovat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Espanja, kuitenkin Italian ja Espanjan jäädessä vielä kauas taakse kolmesta suurimmasta.  

Iso-Britannia johtaa verkkomarkkinoita, ja etenkin siellä verkkokaupan ennustetaan tulevaisuudessakin kasvavan vahvasti: vuoden 2022 26 prosentista peräti 30,1 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.  Sekä Saksa että Ranska ovat lähentymässä 20 prosentin rajaa verkkomyynnissä vuonna 2027, ja perinteisesti kivijalkamyyntiin keskittyneiden Italian ja Espanjan ennustetaan laajentavan verkkomyynnin osuuttaan 15,7 prosenttiin ja 15 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.  

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka merkittävä määrä kuluttajia Euroopan alueella suosiikin verkkokauppaa, suuri osa kuluttajista tekee ostoksiaan mieluummin fyysisissä myymälöissä.  

Kaupan liiton selvityksen mukaan Suomessa arvostetaan ostamista fyysisistä myymälöistä keskimääräistä enemmän. Ainoastaan elektroniikkaa suomalaiskuluttajat ostavat mieluummin verkkokaupoista kuin fyysisistä kaupoista. Sama pätee muuallakin Euroopassa, sillä elektroniikka on yksi yleisimmin verkosta ostetuista tuotteista.

Ruoka on ainoa tuoteryhmä, jota eurooppalaiset ostavat mieluummin fyysisistä myymälöistä kuin verkosta. Siinäkin suomalaiset ovat kuitenkin monia verrokkeja kiintyneempiä fyysisiin myymälöihin. Esimerkiksi ruotsalaisista 22 prosenttia haluaa tehdä ruokaostoksensa mieluummin verkosta kuin fyysisistä myymälöistä ja suomalaisista 17 prosenttia. 

Koronapandemia muutti tunnetusti kuluttajien ostokäyttäytymistä siirtämällä ostoksia verkkoon. Tuona aikana kuluttajien ostokäyttäytymisessä eri Euroopan maissa on havaittu kuitenkin huomattavia eroja, kertoo Statista Market Insights. Isossa-Britanniassa 30 prosenttia päivittäistavarakaupan (elintarvikkeiden ja juoman) ostoksista siirtyi verkkoon, kun taas Saksassa muutos oli vain 10 prosenttia.  

Kaupan liiton maaliskuussa julkaiseman verkkokauppaselvityksen mukaan pandemia kiihdytti päivittäistavaroiden verkkokauppaa myös Suomessa ja Ruotsissa. Viime vuonna voimakkain kasvu oli jo ohi, ja Ruotsissa päivittäistavaroiden verkkokaupan osuus koko pt-kaupasta jopa hieman laski. 

Tutkimus tarkastelee myös verkko-ostosten ja fyysisten myymälöiden ympäristöystävällisyyttä. Italiassa vuonna 2019 tehty tutkimus paljastaa, että verkkoshoppailu tuottaa yleensä vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin myymäläostokset eri tuotekategorioissa, mikä korostaa sähköisen kaupankäynnin ympäristöhyötyjä.  

Statista Market Insightsin mukaan kuluttajien tavat ja ostokäyttäytyminen ovat jatkuvassa muutoksessa Euroopassa, ja tässä myllerryksessä vähittäiskauppa etsii paikkaansa. Sekä verkkokauppa että perinteinen kivijalka jatkavat olemassaoloaan, ja molempien ympäristövaikutukset ovat tärkeitä asioita Euroopan vähittäiskaupan tulevaisuuden muotoutumisessa. 

Artikkelin tiedot perustuvat suurelta osin Commerce Europessa julkaistun artikkelin tietoihin: Online Shopping vs. In-Store Purchases in Europe: Sales Channel Analysis & Estimations