Huoltovarmuuden tilanne Suomessa vakaa − sähköpulan riski on pieni, myös maakaasua saadaan
Sähköpulan riski on tulevana talvena pieni ja sähkön riittävyys näyttää hyvältä, arvioi Fingrid. Tilannetta helpottaa, että kotimaisen sähköntuotannon määrä on noussut ja sähköntuonnin saatavuus naapurimaista parantunut. Myös kaasumarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä vakaa. Huoltovarmuuden kriittiseen infraan kuuluvat Suomessa esimerkiksi päivittäistavarakaupan yritykset.
Sääolosuhteet vaikuttavat niin sähkön tuotantoon kuin sen kulutukseen ja riittävyyteenkin, mutta yleisesti ottaen sähkön riittävyys näyttää vakaalta.
Kotitalouksien, yritysten ja kuntien säästötoimet korvasivat viime talvena täysimääräisesti aiemmin Venäjältä tuodun sähkön määrän.
”Sähkön säästötoimenpiteillä oli viime talvena huomattava vaikutus sen riittävyyteen ja hyväksi havaittujen käytänteiden hyödyntäminen ja kehittäminen toivottavasti jatkuu myös tulevaisuudessa”, Kaupan liiton varautumisen asiantuntija Erica Sauvala sanoo.
Myös kaasumarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä vakaa Suomen ja Viron välillä maakaasua kuljettavasta Balticconnectorin vauriosta huolimatta. Kaasun kulutus on vähäisempää kuin aiempina vuosina ja kaasuinfrastruktuuria on kehitetty. Kaasun osalta ei myöskään olla enää riippuvaisia Venäjästä, vaan kaasun tuonti hoituu muita reittejä pitkin.
Huoltovarmuuden tilanne on vakaa turvallisuustilanteen muutoksesta huolimatta
Huoltovarmuuskeskus nosti 27.10. hälytystasoa kaasun toimintavarmuuden osalta, koska merikaasuputki Balticconnector on poissa käytöstä talvella kuukausia. Huoltovarmuuskeskus arvioi, että kaasuputki on poissa käytöstä talvikaudella vähintään viisi kuukautta.
Huoltovarmuuskeskus kertoo tiedotteessaan, että hälytystaso on keskimmäinen askel kolmiportaisella asteikolla. Se otetaan käyttöön tilanteessa, jossa kaasun toimitushäiriö tai poikkeuksellisen suuri kaasun kysyntä heikentää merkittävästi kaasun toimitustilannetta, mutta markkinat pystyvät edelleen hoitamaan häiriön tai kysynnän ilman, että on tarpeen turvautua muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin.
Holtovarmuuskeskus kehotti 11.10. Balticconnector-merikaasuputkessa havaitun häiriön vuoksi huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. Syynä on turvallisuusympäristön muutos, minkä vuoksi kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
Gasgrid Finland arvion mukaan merikaasuputken vaurio ei ole syntynyt normaalin kaasunsiirtoprosessin seurauksena, vaan sitä epäillään ulkoisen mekaanisen voiman aiheuttamaksi. Vaurion korjaaminen tulee viemään kuukausia, mutta siitä huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti turvattu. Tapausta tutkii Keskusrikospoliisi Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tuella.
”Suurin osa huoltovarmuuden kannalta kriittisestä infrastruktuurista on yksityisen sektorin omistuksessa, ja lähtökohtaisesti yritykset vastaavat oman liiketoimintansa jatkuvuudesta. Kriittiseen infraan kuuluvat esimerkiksi päivittäistavarakaupan yritykset”, Sauvala kertoo.
HVK ylläpitää Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeistä verkostoa eli Huoltovarmuusorganisaatiota (HVO). Yhteistyöllä ylläpidetään ja kehitetään Suomen huoltovarmuutta julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Verkoston avulla turvataan huoltovarmuuden kannalta kriittisten organisaatioiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytykset myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
HVK ylläpitää ajankohtaisten kysymysten listausta kriittiseen infrastruktuuriin ja varautumiseen liittyen.
Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että digitaalisia toimintoja ja palveluja. Muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, liikenne ja logistiikka, tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä vesi- ja jätehuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.
