Kaupan liitto, PTY, Suomen Palautuspakkaus Oy: Pakkausten uudelleenkäyttö ja -täyttö asettavat haasteita myymälöille

EU valmistelee uutta pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, joka edellyttäisi kaupoilta muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä ja -täyttöä. Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla muutosesityksistään komission esitykseen pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi.

Uudelleenkäyttöä ehdotetaan kierrätyksen rinnalle

Suomessa on hyvin toimiva juomapakkausten pantillinen palautusjärjestelmä, jossa palautettavien pakkausten materiaali käytetään uusien juomapakkausten valmistukseen. Järjestelmää ylläpitää kaupan yritysten ja juomateollisuuden omistama Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa). Logistiikan ja myymälätehokkuuden kannalta keskeistä on, että kuluttajien palauttamat pakkaukset voidaan puristaa kuljetusta varten pieneen tilaan eikä juomapakkausten käsittely vie paljoa tilaa myymälöissäkään.

”Suomalainen juomapakkausten palautusjärjestelmä on ympäristöystävällinen ja tehokas, eikä sen toimivuutta pidä vaarantaa vaatimalla siirtymistä uudelleen käytettäviin pakkauksiin. Uudelleenkäytön pitäisi olla vaihtoehto eikä pakollinen vaatimus. Pakkausasetuksessa nyt kaavailtu uudelleenkäyttövelvoite pyrkii ajamaan kaikki jäsenvaltiot samaan muottiin riippumatta etäisyyksistä, tuotevalikoimista tai jo olemassa olevista, hyvin toimivista järjestelmistä”, Suomen Palautuspakkaus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurminen sanoo.

Kun Suomessa vuosina 2005-2008 siirryttiin uudelleenkäytettävistä juomapulloista materiaalina kierrätettäviin pulloihin ja tölkkeihin, ympäristövaikutukset vähenivät monilta osin.*

”Esimerkiksi mehujen, maitotuotteiden ja maitopohjaisten juomien pakkausmateriaalina käytetään Suomessa kierrätettävää kartonkia. Kuitumateriaalien kierrätys toimii hyvin ja EU:n asettamat tavoitteet ylitetään kirkkaasti. Siksi näille tuoteryhmille ei tulisikaan asettaa vaatimuksia siirtyä uudelleenkäytettäviin pakkauksiin”, Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen kommentoi.

Uudelleenkäyttöä ja -täyttöä voidaan edistää kokeiluin

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta on esittänyt, että myyntipinta-alaltaan yli 400 neliömetrin myymälöiden tulisi pyrkiä varaamaan pinta-alastaan vähintään 10 prosenttia tuotteille, jotka pakattaisiin kuluttajan omiin astioihin. Kuluttajan myymälään mukanaan tuomien pakkausten uudelleentäyttöä ei ole Suomessa juurikaan kokeiltu. Kaupan yritykset ovat kokeneet, että kuluttajan omien astioiden uudelleentäyttöön myymälässä liittyy useita elintarviketurvallisuuden ja -hygienian kannalta avoimia asioita.

Kuluttajien palauttamien uudelleenkäytettävien pakkausten käsittely myymälöissä aiheuttaisi huomattavasti tilantarvetta ja lisätyötä. Esimerkiksi juomien ja take away -annosten osittainen siirtäminen kierrätettävistä uudelleenkäytettäviin pakkauksiin edellyttäisi mittavia muutoksia myymälätilojen käyttöön. Monestikaan laajennusvaraa tai -mahdollisuutta ei ole, joten nykyisiä myyntineliöitä pitäisi muuttaa uudelleenkäytön edellyttämiksi teknisiksi tiloiksi.

”Kun myymälätilaa käytettäisiin asiakkaiden omien astioiden uudelleentäyttöasemiin, pullohuoneisiin ja logistiikkaratkaisuihin, kaupan investointikustannus laskettaisiin sadoissa miljoonissa euroissa samalla kun myymälöiden valikoimia pitäisi supistaa ja myynti vähenisi”, Nieminen arvioi.

Kaupan järjestöt ja Palpa muistuttavat, että uudelleenkäyttö- ja -täyttötavoitteiden kaltaisten suurten muutosten tulee aina pohjautua neutraaliin ja tieteeseen perustuvaan koko arvoketjun huomioivaan analyysiin, joka osoittaa muutosten positiiviset ympäristö- ja ilmastovaikutukset.

”Esimerkiksi uudelleenkäytettävän take away -pakkauksen käyttöönotto kaupoissa ja ravintoloissa olisi mahdollisesti ympäristön kannalta aidosti kestävää, ja sille voitaisiin asettaa tavoitteet vaikkapa vapaaehtoiseen kehittämiseen perustuvan green dealin yhteydessä. Samalla kun kehitetään uutta, voidaan ylläpitää toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja, kuten pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmiä ja materiaalin kierrätystä”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola tähdentää.

Lisätiedot:

Ilkka Nieminen, johtaja, Päivittäistavarakauppa ry, ilkka.nieminen(at)pty.fi, p. 050 042 2216
Pasi Nurminen, toimitusjohtaja Suomen Palautuspakkaus Oy, pasi.nurminen(at)palpa.fi, p. 040 7000 443
Marja Ola, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, marja.ola(at)kauppa.fi, p. 050 383 7711

* Kun Suomessa uudelleen täytettiin olutpulloja, ruskean olutpullon pullokanta oli 2000-luvun alussa noin 160 miljoonaa kappaletta. Pullokantaa oli täydennettävä jatkuvasti muun muassa pullojen kulumisen ja rikkoutumisen vuoksi. Ekopullon (uudelleentäytettävät) pakkaukset kiersivät noin 4 kertaa täytettävänä vuoden aikana. Kun lasketaan pelkän pullon painon (235 g) mukaan, kokonaisrahdin määräksi tuli 150 400 tonnia. Tänä päivänä olut myydään alumiinitölkeissä, ja kokonaisrahdin vastaava luku on 0,33 l tölkeillä laskettuna 13 146 tonnia eli alle kymmenesosa.

Nykyään kaikista Palpan keräämistä alumiinitölkeistä tehdään uusia tölkkejä. Myös kaikki muut Palpan keräämät juomapakkaukset toimitetaan uusien juomapakkausten valmistukseen. Palpan järjestelmään kuuluvien juomapakkausten kierrätysprosentti oli vuonna 2022 alumiinitölkkien osalta 99 %, muovipullojen osalta 90 % ja lasipullojen osalta 98 %.

Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Palautuspakkaus Oy ovat muiden alan eurooppalaisten toimijoiden mukana allekirjoittaneet vetoomuksen, jolla halutaan turvata sisämarkkinoiden toiminta ja kierrätykseen perustuvien järjestelmien jatkuminen vaihtoehtoina siirtymiselle pakkausten uudelleenkäyttöön.