Hallitus jättää alv-kannan korotuksen aikataulun ennalleen – korotus voimaan 1.9.2024
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei 11.6. julkaisemassaan mietinnössä ehdottanut pidennystä yleisen alv-kannan korotuksen aikatauluun. Korotus 25,5 prosenttiin tulee voimaan siis hallituksen esityksen mukaisesti 1.9.2024. Kaupan liitto pitää aikataulua haitallisen kireänä kaupoille.
Vaikka kaupat ovat jo aloittaneet alv-kannan korotukseen liittyvän muutostyön suunnittelun ja valmistelun, kaupat voivat aloittaa varsinaiset muutostyöt vasta nyt, kun korotettu arvonlisäverokanta ja sen voimaantuloaikataulu ovat vahvistettuja. Kaupoilla on käytännössä 11 viikkoa aikaa toteuttaa ja testata kaikki myynti-, hyvitys- ja palautusprosessit.
Arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa kaupan alalla erityisesti toiminnanohjaus-, kirjanpito-, laskutus- ja tuotetietojen hallintajärjestelmiin sekä kassajärjestelmiin ja lisäksi näiden integraatioihin muihin järjestelmiin.
Kaupan liiton jäseniltään saamien tietojen perusteella osa kauppojen järjestelmistä ei yksinkertaisesti mahdollista desimaalin käyttöä arvonlisäverokannan merkitsemisessä ilman järjestelmän päivittämistä.
”Kaikkien järjestelmien testaustyö tulee viemään kaupan alalla runsaasti aikaa, sillä eri järjestelmien lukumäärä on valtava. Yksittäisellä kaupalla voi olla samaan aikaan käytössään kymmeniä eri järjestelmä, ja vanhimmat järjestelmät ovat kymmeniä vuosia vanhoja”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Toni Jääskeläinen kertoo.
Kaupan liitto esitti voimaantulon lykkäämistä vähintään kuukaudella
Aikataulua tiukentaa lomakausi ja kaupan kesäsesonki. Lyhyt valmistautumisaika kasvattaa riskiä inhimillisiin virheisiin ja sitä kautta virheelliseen veroraportointiin, jos kaikkia järjestelmämuutoksia ei ehditä testaamaan riittävän huolellisesti. Virheistä aiheutuu usein hallinnollisia sanktioita.
”Arvonlisäverokannan korotusta ei voida siirtää automaattisesti sellaisenaan kuluttajatuotteiden myyntihintaan, vaan tuotteiden hinnoittelu tulee käydä läpi manuaalisesti tuote- tai tuoteryhmäkohtaisesti. Kauppojen tulee muuttaa tuotteiden hinnat sekä sähköisiin myyntikanaviin että hyllyn reunaan. Esimerkiksi yksittäisen rautakaupan kivijalkamyymälässä myytävien tuotteiden määrä yksistään on noin 25 000 kappaletta”, Jääskeläinen huomauttaa.
”Karkean arvion mukaan esimerkiksi kustannustaakka pienehkölle erikoiskaupan ketjulle, jolla on oma verkkokauppa, olisi 175 000–225 000 euroa. Nämä kustannukset eivät liity kauppojen liiketoiminnan kehittämiseen vaan ovat pelkästään poliittisesta päätöksestä johtuva hallinnollinen rasite kaupalle”, Jääskeläinen korostaa.
Pidennys alv-korotuksen voimaantulossa edes kuukaudella olisi keventänyt kauppojen kustannustaakkaa, vähentänyt kiireestä johtuvia tahattomia virheitä ja helpottanut resurssien kohdentamista. Kaupan liitto esitti, että hallitus olisi lykännyt korotuksen voimaantuloa vähintään kuukaudella.
