Suomalaisten maksuvalmius kestävistä tuotteista vahvistuu – Epäluulo aasialaista verkkokauppaa kohtaan kasvaa
Hintavetoinen ostaminen on kahdessa vuodessa voimistunut. Tästä huolimatta valtaosa suomalaisista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista. Suurin osa suomalaisista haluaisi suosia yhteiskuntavastuuta kotimaassa kantavia kauppoja, mutta maksuhalukkuus tästä on heikompaa. Tuoteturvallisuusepäilyt aasialaista verkkokauppaa kohtaan ovat voimistuneet, ja tuoreiden koeostojen mukaan epäilyille on myös perusteita.
Kaupan liitto on tutkinut* suomalaisten vastuullisuusasenteita nyt jo neljättä kertaa. Viime aikojen taloudellinen epävarmuus ja kuluttajien heikentynyt ostovoima näkyvät hintavetoisen ostamisen yleistymisenä. Nyt 61 prosenttia 18–79-vuotiaista suomalaisista tekee ostoksia usein ennen kaikkea hinnan perusteella, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 56 prosenttia. Vahvimmin hinta on ostoskriteerinä alle 35-vuotiailla naisilla, peräti 76 prosentilla heistä.
Kestävät tuotteet ovat second hand -markkinoiden edellytys
Hintavetoisuudesta huolimatta 71 prosenttia suomalaisista on omien sanojensa mukaan myös valmiita maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista, esimerkiksi huonekaluista tai elektroniikasta, eikä osuus ole juurikaan muuttunut pandemiaa edeltävästä ajasta.
”Kestävien uusien tuotteiden ostaminen ja halu maksaa niistä luovat edellytyksiä second hand -ostamiselle ja kiertokaupan markkinoille. Tehokkailla kiertokaupan markkinoilla tuotteet eivät heti päädy jätteeksi vaan kiertävät uusille omistajille ja käyttäjille”, kiteyttää Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Maksuhalukkuus kestävistä vaatteista on heikompaa kuin yleisesti kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista, mikä näkyy myös pika- ja halpamuodin suosiossa. Runsaat puolet suomalaisista on kuitenkin halukkaita maksamaan kalliimpaa hintaa myös vaatteiden kestävyydestä.
Suomalaisista aikuisista 25 prosenttia kertoo ostavansa usein käytettyjä tuotteita second hand -kaupoista, kirpputoreilta tai verkon markkinapaikoilta ja Facebook-ryhmistä, kun taas 44 prosenttia tekee näin vain harvoin, jos ollenkaan. Ahkerimpia second hand -ostajia ovat alle 35-vuotiaat naiset.
Suomessa toimivaa kauppaa arvostetaan, mutta siitä ei aina haluta maksaa
Valtaosa, lähes 70 prosenttia, suomalaisista haluaisi suosia yhteiskuntavastuuta Suomessa kantavia kauppoja eli kauppoja, jotka työllistävät, investoivat ja maksavat veroja Suomeen. Maksuvalmius tästä on tosin hieman heikompaa, sillä vain 46 prosenttia on myös valmis maksamaan kalliimpia hintoja yhteiskuntavastuun kantamisesta kotimaassa.
”Suomalaiset eivät selvästikään ihan tiedosta täällä toimimisen kustannuksia ja niiden vaikutuksia hintoihin. Esimerkiksi vähittäiskaupan kustannuksista suurin osuus kertyy kotimaasta, vaikka tuote olisi valmistettu muualla”, Kurjenoja kertoo.
”Myös vastuullisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvän sääntelyn valvonta nostaa suomalaisten yritysten kustannuksia aasialaisiin verrattuna. Esimerkiksi täysin vastaavan vaatteen hankintahinta kiinalaiselle verkkokaupalle on 65 prosenttia suomalaisen kaupan maksamasta hinnasta”, Kurjenoja jatkaa.
Tuoteturvallisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvät epäilyt ovatkin alkaneet lisätä eurooppalaisen ja kotimaisen verkkokaupan suosiota aasialaiseen verrattuna: 74 prosenttia suomalaisista suosii omien sanojensa mukaan tuoteturvallisuuden vuoksi eurooppalaisia kauppoja.
Epäilyille on selvästi myös katetta. Juuri valmistuneiden tulosten mukaan yksikään 14 Temun markkinapaikalta tehdystä koeostosta ei täyttänyt EU:n tai kansallisen lainsäädännön asettamia vaatimuksia.
“Yleisimmin ongelmia oli pakkaus- ja tuotemerkinnöissä ja puutteellisissa hoito- ja käyttöohjeissa, mutta valitettavan paljon löytyi myös vaarallisia materiaaleja”, Kurjenoja summaa tuloksia toukokuussa tehdyistä ja kesän aikana tutkituista tuoteostoksista**.
Tästä huolimatta kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen suosio on lähes kolminkertaistunut alkuvuoteen 2023 verrattuna.
Ihmisoikeudet ja hyvän työnantajapolitiikan merkitys vastuullisuuskriteereinä ovat kasvussa
Suomalaisten mielestä vastuullinen yritys työllistää Suomessa ja investoi ja maksaa veroja Suomeen. Myös pyrkimys hiilijalanjäljen pienentämiseen kuuluu vastuullisen yrityksen toimintaan. Ihmisoikeuksien kunnioitus koko hankintaketjussa ja hyvä työnantajapolitiikka ovat vahvistuneet yrityksen vastuullisuutta määrittelevinä kriteereinä.
Alle 35-vuotiailla ihmisoikeuksien kunnioittaminen on noussut jopa kaikkein tärkeimmäksi yrityksen vastuullista toimintaa kuvaavaksi tekijäksi hiilijalanjäljen ohi, mutta sen painoarvo on kasvanut kaikilla alle 65-vuotiailla. Hyvä työnantajapolitiikka taas on erityisen tärkeää alle 35-vuotiaille ja 50–60-vuotiaille naisille sekä 35–50-vuotiaille miehille.
”Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hyvä työnantajapolitiikka ovat vahvuuksia, joilla suomalainen kauppa pärjää monia ulkomaisia kilpailijoitaan paremmin. Kotimaisella kaupalla onkin useampia vastuullisuuteen liittyviä kilpailuvaltteja, jos niistä vain osataan viestiä uskottavasti ja luotettavasti”, Kurjenoja näkee.
Lisätietoja: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Liite: Digikuluttajan vastuullisuusasenteet taloudellisen epävarmuuden kurimuksessa, tiivistelmä
Aineisto jäsenille: Digikuluttajan vastuullisuusasenteet taloudellisen epävarmuuden kurimuksessa 2024, jäsenille
* Tutkimuksen kansainvälinen vertailu perustuu Statistan kuluttajakyselyjen aineistoihin Suomesta, Saksasta, Yhdistyneistä Kuningaskunnista ja Ruotsista. Kotimainen asennetutkimus perustuu Jaana Kurjenojan suunnittelemaan kuluttajatutkimukseen, jonka tiedonkeruun Kantar TNS on toteuttanut neljästi verkkopaneelissaan: tammikuussa 2020, syyskuussa 2020 sekä toukokuussa 2022 ja 2024. Kullakin kerralla tutkimuksen otos on ollut noin 3 000 aikuista mannersuomalaista.
** Toukokuussa 2024 Temun markkinapaikalta tehtiin tuoteostoja kodin käyttötavaroissa, kosmetiikassa, leluissa ja muodissa, ja tuotteet testattiin kesän aikana eri laboratorioissa. Selostus koeostoista on erillisessä aineistossa
Lue myös: Koeostot Temu.com:n markkinapaikalta eivät täyttäneet eurooppalaisia vaatimuksia
