Huoltovarmuuden tavoitepäätös valmistuu vuoden lopussa – koskee myös kaupan alaa

Maailma ympärillämme on muuttunut edellisestä vuonna 2018 laadituista huoltovarmuuden kokonaistavoitteista. Koska toimintaympäristömme on muuttunut, on huoltovarmuuteen liittyvien tavoitteidenkin oltava päivitettyinä.

”On tarpeellista uudistaa huoltovarmuuden tavoitteita, sillä meidän tulee sopeutua ympärillämme tapahtuviin muutoksiin.  Muun muassa pandemia, sodat, ilmastonmuutos ja NATO-jäsenyys ovat vahvoja ajureita muutokseen. Meidän on kyettävä vastaamaan yhä erilaisempiin hybridiuhkiin sekä suojattava entistä tarkemmin kriittistä infrastruktuuria  ja palveluita”, Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo luonnehtii.

Kaupan ala on mukana huoltovarmuustyössä muun muassa päivittäistavara- ja tukkukauppaa osallistavan poolityön kautta. Parhaillaan käynnissä oleva TOIMIVA-projekti (Toimintavarma myymäläverkosto) yhdistää päivittäistavarakaupan verkoston yhteiseen varautumistyöhön. Lisäksi kaupan yritysten omaehtoinen varautuminen mahdollisiin häiriötilanteisiin on olennainen osa yritysten jatkuvuudenhallintaa ja tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Huoltovarmuudessa kaupan alalle ja kaupan yrityksille olennaisia ovat erityisesti toimitusketjun turvaamiseen ja jatkuvuuden hallintaan liittyvät asiat. Esimerkiksi pitkäaikaisissa sähkönsaannin häiriöissä elintarvikehuollon jatkuvuus edellyttää koko elintarvikeketjun toiminnan jatkuvuutta ja siten sähkönsaannin varmistamista.

”Jos toimitusketjussa on häiriöitä, näkyvät ne erityisesti kaupan toimialalla ja asiakkaalla, meidän jokaisen arjessa. Häiriöiden seurauksena päivittäistavarakauppa ei välttämättä saa esimerkiksi tarvitsemiaan elintarvikkeita myyntiin tai tekninen kauppa ei saa toimitettua kriittistä komponenttia yritysasiakkaalleen. Huoltovarmuustyön kautta kauppa pystyy paremmin varmistamaan erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa asiakkaille ruokaa, tarvikkeita ja palveluita”, Talvenheimo kuvaa.

Myös kyberturvallisuuteen panostaminen on tärkeässä roolissa kaupan alan huoltovarmuudessa. Tietojärjestelmissä kaikki liiketoiminnan osa-alueet ovat linkittyneet toisiinsa. Kauppojen maksu- ja asiakastiedot eivät saa päätyä vääriin käsiin. Toimivat viestintäpalvelut ja -verkot sekä rahaliikenne ovatkin edellytys paitsi kaupan, myös monien elinkeinoelämän ja yhteiskunnan palvelujen käytölle.

Varautumisella suojaudutaan yllättäviltä taloudellisilta vaikutuksilta

Kaupan ala on elinkeinoelämän suurin työllistäjä, ja kauppa on myös yksityisten toimialojen suurin työllistäjä Suomessa. Kaiken kaikkiaan ala työllistää noin 282 000 henkilöä. Kaupan alan menestys vaikuttaa koko Suomen talouden menestykseen.

”Tärkeä näkökulma on myös se, että varautumistyöllään kaupan yritykset voivat pyrkiä ehkäisemään häiriöiden ja kriisien mahdollisesti aiheuttamia merkittäviä taloudellisia vaikutuksia toimialallaan, Talvenheimo sanoo.

Kaiken kaikkiaan huoltovarmuudessa on kyse siitä, että yhteiskunta pyrkii varautumaan mahdolliseen häiriöön tai kriisiin ja hankkimaan erilaisten tilanteiden varalle tarvittavaa iskunkestävyyttä eli resilienssiä. On tärkeää, että häiriötilanteissäkin normaalit toiminnot, kuten ruoka-, energia- ja terveydenhuolto sekä tietoliikenne toimivat riittävällä tasolla. Huoltovarmuuden avulla pyritään minimoimaan häiriöt ja turvaamaan perustoimintojen jatkuvuus.

Tiesitkö?

Huoltovarmuuden tavoitepäätöksen lisäksi uudistetaan valmiuslakia:

Huoltovarmuuden tavoitepäätös määrittelee huoltovarmuuden kansalliset ja sektorikohtaiset tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Valmiuslaki puolestaan säätää poikkeusolojen toimintamalleja, joista erityisesti säännöstelytoimet koskevat hyvin konkreettisesti kauppaa. Valmiuslain uudistaminen vie arviolta vielä yli 3 vuotta.

Huoltovarmuuden tavoitepäätöstä kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota:

• huoltovarmuuden tavoitetasoon ja toteuttamisvastuisiin sisältäen myös materiaalisen varautumisen nykyisten tasojen arvioinnin,
• eri toimijoiden varautumistoimenpiteiden yhteensovittamisen kehittämiseen,
• toteutumisen seurantaan sekä vaikuttavuuden arviointiin ja
• kriittisten infrastruktuurin varautumistoimien tavoitteisiin, kriittisten toimintoja ylläpitävien toimijoiden varautumisen vähimmäistasoihin, sektorikohtaisiin vastuisiin sekä toimien yhteensovitukseen valtioneuvostotasolla. (Lähde: valtioneuvosto)

Valmiuslain kokonaisuudistus:

Hankkeen tavoitteena on arvioida valmiuslain ajantasaisuus, toimivuus ja kehittämistarpeet sekä valmistella uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat säädösehdotukset. Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus, joka tarjoaa edellytykset tehdä erilaisten poikkeustilanteiden hallitsemiseksi oikea-aikaiset päätökset sekä sisältää asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet näiden päätösten toteuttamiseksi. (Lähde: valtioneuvosto)

Kaupan liitto on lausunut luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista 24.1.2024 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista | Kauppa