Lemkem: Kiinteistöjen energiankäyttö ja ilmastopäästöt pienemmiksi
Lahtelainen perheyritys Lemkem Oy tarjoaa taloyhtiöille, yrityksille, julkiselle sektorille ja maatiloille ratkaisuja kohti hiilineutraaliutta. Omassa toiminnassaan yritys kulkee sitä kohti vuoteen 2030 mennessä.
Yli 20 prosenttia kiinteistöjen aurinkovoimakapasiteetista Suomessa on Lemkemin toimittamaa ja asentamaa. Rakennusalan alamäki tuntuu myös aiemmin voimakkaassa kasvussa olleessa Lemkemissä, sillä noin 60 prosenttia sen liikevaihdosta tulee aurinkoenergia- ja maalämpöjärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksista.
”Vuonna 2023 Suomessa asennettiin kiinteistöihin 70 prosenttia vähemmän aurinkovoimaloita kuin edellisvuonna – ja aiempina vuosina asennusmäärät jokseenkin tuplaantuivat vuosi vuodelta. Todella radikaali käänne siis”, kuvaa Jouni Lautiainen, Lemkemin viestintä- ja asiakkuusjohtaja.
Yritys on vastannut siihen pienentämällä ja tehostamalla toimintojaan. Lautiainen odottaa kuitenkin vain väliaikaista notkahdusta, sillä suunta on selvä: kiinteistöjen ilmastopäästöjä on vähennettävä. Joko hyvällä tai pakosta, kun EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee voimaan pakottavana lainsäädäntönä 2026. Se koskee muita kuin asuinkiinteistöjä sekä uudisrakennuksia ja korjausrakentamista.
”Suomessa hieman vajaa kolmannes ilmastopäästöistä syntyy kiinteistöjen käytöstä. Se on iso muuttuja, ja me olemme erikoistuneet juuri siihen kaikissa energiaratkaisuissa, joita myymme, suunnittelemme ja asennamme”, Lautiainen huomauttaa.
Lämmön säätöä (vas.). Lemkemin viestintä- ja asiakkuusjohtaja Jouni Lautiainen(oik.).
Viilennyksen tarve kasvaa
Vajaat kymmenen prosenttia Suomen liikekiinteistöistä on toistaiseksi asennuttanut aurinkovoimalan, Jouni Lautiainen arvioi. Marraskuusta helmikuuhun aurinkopaneelit tuottavat hyvin vähän. Tästä huolimatta hyvin ja vastuullisesti tuotetut paneelit kompensoivat Suomessa hieman yli vuodessa sen hiilidioksidimäärän, joka niiden valmistamisesta syntyy. Kun mukaan lasketaan myös asentamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, ne yhteensä kompensoituvat 1,5 vuodessa, Lautiainen sanoo.
”Suomeen osuu vuodessa saman verran säteilyenergiaa kuin Saksaan, 1000 kilowattituntia neliömetrille vuodessa”, hän toteaa.
”Jos helmikuussa on aurinkoista eivätkä paneelit ole lumen peitossa, niistä voi saada hyvinkin energiaa: kylmässä niiden hyötysuhde on parempi. Kesäisin taas viilennyksen tarve on kasvanut paljon. Tämä nostaa sähkön kulutusta, jossa aurinkovoima auttaa aika huomattavasti.”
Aurinkopaneelit katolle.
Mitä on vastuullisesti tuotettu paneeli?
Mitä sitten tarkoittaa ”hyvin ja vastuullisesti valmistettu” paneeli?
Aurinkokennot, jotka sarjaan kytkettyinä muodostavat aurinkopaneelin, valmistetaan yksi- tai monikiteisestä piistä. Aurinkopaneelien ja piin alkutuotanto on nykyään yhä tarkemmassa seurannassa, koska tuotantoketjuista on löytynyt merkittäviä ongelmia.
Ollakseen mahdollisimman varma käyttämiensä paneelien tuotannon vastuullisuudesta Lemkem käyttää toimituksissaan maailman suurimpiin kuuluvan paneelivalmistajan, kiinalaisen Trina Solarin paneeleja. Ne ovat peräisin maailman ensimmäiseltä nollahiiliseltä tehtaalta Kiinan itärannikolta Yiwusta.
Trinan Solarin tuotantoketju on ulkopuolisen auditoima, eikä se ole esim. Finnwatchin seuranta- tai ongelmalistoilla. Energiateollisuuden ympäristöratkaisuja ja eettisyyttä tutkiva Silicon Valley Toxics Coalition -järjestö on valinnut Trina Solarin maailman vastuullisimmaksi paneelivalmistajaksi.
Yksikidepiipaneeleilla parempi hyötysuhde
”Kaikki käyttämämme paneelit ovat ns. mono- eli yksikidepiipaneeleja, jotka valmistetaan uusista piikristallipaloista. Siitä valmistetaan metallurgista piitä, joka muokataan kiekoiksi ja leikataan edelleen paneelin osiksi”, Lautiainen kuvaa.
Monokristallipaneelien hyötysuhde on noin 21 prosenttia.
Toinen tapa tuottaa piikiekkoja aurinkopaneeleihin on käyttää poly- eli monikidepiitä. Se valmistetaan piihiekasta tai kierrätetystä piistä raskaassa kemikaaliprosessissa, hyvin korkeissa lämpötiloissa. Sen hiilijalanjälki on siten kova. Polypiipaneelien hyötysuhde on 13─16 prosenttia.
Oma pääkonttori ”testilaboratoriona”
Lemkemin pääkonttori Lahdessa on eräänlainen testilaboratorio. Iso, noin 2500 neliömetrin konttori- ja varastokiinteistö lämpenee maalämmöllä, ja katolla on aurinkovoimala, joka ruokkii mm. sähköauton latauspisteitä. Valaistus on toki led-valaistusta.
”Kaikki valot on vaihdettu ledeiksi, jolloin valaistuksen sähkönkulutus putosi kolmannekseen aiemmasta. Näin sähköä säästyy lähes 50 000 kilowattituntia vuodessa”, Lautiainen laskee.
”Käytämme sähköautoja kaikkiin lähikuljetuksiin, ja lataamme niitä omalla aurinkosähköllä. Olemme tavoitepolullamme kohti hiilineutraaliutta vuonna 2030.”
Lemkem tekee asennuksia ympäri Suomen, joten ajokilometrejä tulee vuodessa roimasti. Asennuspakettiautot, joita on kymmenkunta, kulkevat dieselillä.
”Puhutaan pisimmillään Lahti-Kittilä-välin etäisyyksistä ja mukana on paljon kuormaa, joten meidän käyttöömme soveltuvia sähköpakettiautoja ei ole vielä markkinoilta löytynyt. Toivotaan, että pian löytyisi.”
Lemkem Oy lyhyesti
- perustettu 1985 alun perin kiinteistöhuoltotuotteiden ja lamppujen myyntiin erikoistuneeksi yritykseksi
- Suomen suurin aurinkovoimaloiden kokonaistoimittaja (tuo maahan, suunnittelee, asentaa, huoltaa toimittamansa voimalat) liikerakennuksiin, julkiselle sektorille taloyhtiöihin ja maatiloille
- yli 20 % Suomen kiinteistöjen aurinkovoimakapasiteetista on Lemkemin asentamaa
- mitoittaa ja asentaa myös maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmiä, on maalämpöpuolella yksi Suomen suurimmista
- omistajat Lemmetyn perhe
- pääkonttori Lahdessa
- työntekijöitä noin 60 (2024)
- liikevaihto vajaat 19 milj. € (2023)
Lue lisää: https://lemkem.fi/
Kauppakeskus Sellon aurinkopaneelit Helsingissä.
Vastuullisuusraportointi ulottuu käytännössä myös pienempiin yrityksiin
Kaksi isoa sääntelyn muutosta tuo paljon lisää velvoitteita suomalaisyrityksille. Toinen on vastuullisuusraportointidirektiivi CSRD, toinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaan suurten pörssiyhtiöiden on raportoitava liiketoiminnoistaan johtuvista sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista jo tilikaudelta 2024. Tilikaudesta 2025 se ulottuu koskemaan isoa joukkoa yrityksiä lisää.
”Ja myös näiden yritysten alihankkijoiden on oltava valmiita raportoimaan omat päästönsä ja päästövähennyksensä, koska heidän asiakkaansa alkavat kysellä niitä. Moniko on valmistautunut siihen”, Lemkem Oy:n Jouni Lautiainen kysyy.
”Pieniltäkin yrityksiltä tullaan vaatimaan vastuullisuustoimia yhä enemmän ja yhä tarkemmin eli numeroina. Siksi kannattaa miettiä jo nyt, mihin kustannuksia menee, ja kiinnittää huomiota niihin.”
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD on toinen, jonka Lautiainen nostaa esiin. Sen tavoitteena on vähentää kiinteistöjen päästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä ja siitä lisää kohti vuotta 2050.
Vuoteen 2030 mennessä 16 prosenttia muista rakennuksista kuin asuinrakennuksista on saatava yli energiatehokkuuden vähimmäistason, vuoteen 2033 mennessä jo 26 prosenttia. Suomi määrittää ko. vähimmäistason itse.
”Meillä on samat velvoitteet leikata energiankäyttöä kuin saksalaiskiinteistöillä, jotka ovat vähemmän eristettyjä. Meillä kiinteistökanta on lähtökohtaisesti melko energiatehokasta, joten toteutuksessa on oltava kekseliäämpi.”
Artikkelin kuvat: Lemkem
