Arvostettu tunnustus vahvisti Luhdan suunnan sääntelyhaasteissa
Suomalainen vaate- ja urheilutekstiilialan yritys Luhta on ollut kaukaa viisas, sillä se aloitti valtaviin sääntelymuutoksiin valmistautumisen jo yli kolme vuotta sitten. Hiljattain Luhta sai arvostetun ESG Transparency Award -tunnustuksen läpinäkyvästä vastuullisuustyöstään sekä vuoden 2024 vastuullisuusraportoinnistaan.
ESG Transparency Award -tunnustuksen myöntää saksalainen tutkimusyritys, ja tunnustus on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa merkittävänä vastuullisuuden palkintona.
”Olemme rakentaneet vahvaa perustaa raportoinnille jo yli kolme vuotta ja uskoneet tekemiseemme. Nyt saatu tunnustus vahvistaa, että suunta on ollut oikea,” iloitsee Luhdan vastuullisuusjohtaja Annamaria Väli-Klemelä.
Väli-Klemelä tuli Luhdan vastuullisuusjohtajaksi tammikuussa 2022, juuri ennen EU:n tiukentuneen tekstiilistrategian julkaisua maaliskuussa. Luhdan vastuullisuuskäytännöt tuli saada kuntoon ja näin alkoi suunnitelmallinen työ vastuullisuuden ja raportoinnin parantamiseksi.
Palkinto perustuu kokonaisvaltaiseen vastuullisuusarviointiin, joka kattaa raportoinnin, ympäristövastuun, sosiaalisen vastuullisuuden, hallintotavan vastuullisuuden sekä sääntöjen noudattamisen eli ”compliancen”. Luhta voitti oman kategoriansa ja sai erityistä kiitosta läpinäkyvyydestä sekä EU-sääntelyn ja raportointivaatimusten täyttämisestä.
ESG Transparency Award -tunnustus on aiemmin jaettu vain kerran, ja Luhdan lisäksi suomalaisyrityksistä Fiskars, Outokumpu ja Purmo ovat saaneet sen.
Luhta sai arvostetun ESG Transparency Award -tunnustuksen. Kuvassa toimitusjohtaja Juha Luhtanen, oik. HR- ja vastuullisuusjohtaja Annamaria Väli-Klemelä ja vas. yritysviestintäpäällikkö Tarja Malinen. Kuva: Elena Salonen.
Vastuullisuustyö on jatkuvaa
Väli-Klemelä korostaa, että tunnustus on vain yksi etappi matkalla eteenpäin, eikä vähennä tarvetta kehittää vastuullisuustyötä laajasti Luhdalla jatkossakin.
Luhta loi vuonna 2023 vastuullisuusraportointiin systemaattisen tiekartan, johon sisältyy muun muassa kahdensuuntainen olennaisuusanalyysi, taksonomiat sekä tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden määrittely ja siirtymäsuunnitelman laatiminen.
”Tieteeseen perustuvissa ympäristötavoitteissa meillä on jo sitoumus olemassa, mutta asettamamme tavoitteet odottavat vielä virallista hyväksyntää. Tavoitteiden pitää olla kunnossa, jotta pystymme raportoimaan niistä tänä vuonna alkavien CSRD-velvoitteiden piirissä”, Väli-Klemelä avaa.
Tekstiilialaan liittyy myös runsaasti sosiaalisen vastuullisuuden haasteita. Niihin Luhta keskittyi erityisesti viime vuoden aikana.
”Olemme panostaneet erityisesti huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämiseen, riskienhallintaan ja vaikutusten arviointiin”, Väli-Klemelä luettelee.
CSRD-raportointi vaatii valtavasti työtä
Vuoden 2024 raportointi tehdään vielä Luhdalla GRI-standardien mukaisesti, mutta samalla valmistaudutaan jo uuteen CSRD-raportointiin. Väli-Klemelän mielestä uudet vaatimukset eivät ole aiempia niinkään tiukempia, mutta huomattavasti laajempia ne ovat.
”Siellä tulee valtavasti lisää ja laajemmin vielä etenkin taloudellisia, hallinnollisia ja henkilöstöä koskevia raportoitavia asioita”, hän toteaa.
Raportointimuutokset vaativat valtavasti työtä ja resursseja. Viime syksynä Luhta laati analyysin siitä, kuinka paljon siltä puuttuu tarvittavaa tietoa tai kehitettäviä asioita uuteen raportointiin.
Luhta on myös laatinut tiekartan tuleville vuosille, jotta kaikki erilaiset sääntelyvaatimukset voidaan täyttää ajoissa. Myös tuoteturvallisuus ja due diligence työllistävät tekstiilialaa. Ainoastaan hiilijalanjälkilaskenta ja ilmastoraportointi on ulkoistettu kumppanille, joten raportointityö vaatii paljon sisäisiä resursseja, jopa rekrytointia.
”Ei voi kieltää, että valtava panostus, tiedon keruu ja järjestelmien kehittäminen on käynnissä”, Väli-Klemelä sanoo.
Valmistautumisaika sääntelyyn usein liian lyhyt
Hänen mielestään yritysten valmistautumisaika uusiin sääntelyvaatimuksiin on usein liian lyhyt, mikä vaikeuttaa erityisesti toimialoja, joissa suunnittelusyklit ovat pitkiä.
”Meillä Luhdalla tuotteita suunnitellaan kahden vuoden päähän, mutta monet uudet sääntelyvaatimukset tulevat voimaan vain 18 kuukauden siirtymäajalla. Hyvä esimerkki tästä on metsäkatoasetus, joka suunniteltiin voimaan vauhdilla, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko toimitusketjuun. Nyt soveltamisen alkamista on jouduttu lykkäämään vielä vuodella.”
Vastuullisuusraportointi ei myöskään rajoitu koskemaan vain yrityksen vastuullisuusosastoja, vaan vaatimukset kuormittavat useita yrityksen yksiköitä, ja työ on koko organisaation vastuulla.
Sääntelyn jatkuva kehitys tuo yrityksille haasteita, sillä monet toimialakohtaiset standardit, kuten CSRD-raportoinnin yksityiskohdat, ovat vielä keskeneräisiä.
”Meidän alakohtaiset standardit ovat vasta tulossa, emmekä vielä edes tiedä kaikkea, mitä on luvassa. Vuosi 2025 on kriittinen, sillä meidän on rakennettava kaikki valmiudet raportointiin ja tiedonkeruuseen. Huokaista ei vielä voi,” Väli-Klemelä summaa.
Kestävän kehityksen tietoa asiakkaille asti
Luhta valmistautuu jo mahdolliseen digitaalisen tuotepassin (DPP) käyttöönottoon ja on kartoittanut yhteistyössä kumppaninsa kanssa nykytilan datahallinnastaan sekä määritellyt DPP:n vaatimukset. Näin Luhta on pystynyt suunnittelemaan prosessit ja järjestelmät, jotka tukevat DPP-tietojen hallintaa.
Yrityksen valmistautuminen ei rajoitu vain raportointivaatimuksiin, vaan linkittyy myös asiakasrajapintaan ja esimerkiksi kiertotalouden periaatteisiin. Luhta on asettanut kunnianhimoisen kiertotaloustavoitteen vuodelle 2040, joka ohjaa niin yrityksen toimintaa kuin asiakaskontakteja. Yli 60 myymälän henkilöstö on saanut koulutusta kestävän kehityksen ja materiaalikestävyyden teemoihin.
”Meidän henkilöstö tuo asiakastyön ohella kestävän kehityksen periaatteet asiakkaille: miten huoltaa tuotetta ja pidentää sen elinkaarta. Tavoitteemme on, että tuote pysyy mahdollisimman pitkään kierrossa,” Väli-Klemelä kertoo.
Luhta on myös ottanut käyttöön REUSE-ohjelman, jossa kerätään käytöstä poistuneita tuotteita ja pyritään löytämään niille jatkokäyttöä second hand -markkinoilta tai kierrättämään ne kuitukierrätyksen kautta. Tämä käytäntö on ollut osa Luhdan toimintaa jo yli kahden vuoden ajan.
Kiertotalous on osa laajempaa vastuullisuusviestintää, jossa Luhta haluaa lisätä kuluttajien tietoisuutta kestävämmistä valinnoista.
”Kun olemme iso toimija Suomessa ja näytämme esimerkkiä, se lisää kuluttajien tietoisuutta. Kaupan näkökulmasta on tärkeää oppia kuluttajakäyttäytymisestä, sillä se tuo lisää inputtia vastuullisuustyön kehittämiseen,” Väli-Klemelä tiivistää.
