Tee ensin, viesti sitten – Partioaitan ympäristövastuu perustuu harkittuihin siirtoihin
Partioaitta rahoittaa kanta-asiakkaittensa bonusjärjestelmällä luontohankkeita ja aikoo kasvattaa Second hand -liiketoimintaansa rajusti tulevina vuosina.
Partioaitalla on omintakeinen bonusjärjestelmä. Yrityksen kanta-asiakkaat, 365-klubilaiset, kartuttavat ostoksistaan ympäristöbonusta, jota Partioaitta ei kuitenkaan maksa asiakkaille itselleen. Jokaisesta klubilaisten tekemästä ostoksesta yritys maksaa prosentin erilaisille luonto- ja ulkoiluhankkeille.
”Maksamme 100 000–150 000 euroa Ympäristöbonusta vuosittain, ja se on puhtaasti liikevoitosta pois”, Partioaitan toimitusjohtaja Markus Mäkinen kertoo.
Ympäristöbonusta on vuosien varrella maksettu niin isoille toimijoille kuten WWF:lle ja Kehitysvammaisten Tukiliitolle kuin pienille paikallisille tahoille. Vuoden 2025 kohteena ovat luontokohteet ympäri Suomen, esimerkiksi tulipaikkojen kunnostamiset tai reittimerkintöjen uusimiset. Kohteiden haku on paraikaa käynnissä.
Ensisijaista on tekeminen, toissijaista se, kuinka teosta kerrotaan asiakkaille. Näin Mäkinen tiivistää Partioaitan ympäristövastuullisuuden ydinajatuksen.
”Vastuullisuushan syntyy vain ja ainoastaan teosta, ei siitä kertomisesta.”
Vastuullinen yritys ottaa vastaan kritiikkiäkin
Partioaitta on viestinnässään onnistunut: yritys on valittu kahdeksan vuotta perätysten vaatekauppojen kategoriassa vastuullisimmaksi brändiksi Sustainable Brand Index 2024 -tutkimuksessa. Lisäksi Partioaitta ylsi koko Suomen tutkimuksessa kahdenkymmenen parhaan yrityksen joukkoon suhteellisen pienestä koostaan huolimatta.
Mäkinen ajattelee, että kuluttajien ajatuksiin vastuullisuudesta vaikuttaa moni asia. Kestäviä tuotteita ulkoilua varten myyvä kauppa mielletään usein lähtökohtaisesti vastuulliseksi. Samaan aikaan ihmiset arvioivat luonnosta puhuvaa ulkoiluyritystä tarkemmalla silmällä kuin monien muiden toimialojen yrityksiä.
Partioaitta sovittaa vastuullisuusfilosofiassaan yhteen myös toimintansa kaksi keskenään ristiriitaista puolta: ulkoiluun innostamisen sekä sen, että se on kauppa, jonka myymien tavaroiden tuottaminen aina väistämättä kuluttaa luonnon resursseja ja aiheuttaa päästöjä.
Mäkinen toivottaakin tervetulleeksi niin kuluttajien kriittisen tarkastelun kuin ylemmällä tasolla viherpesua kitkevät EU-direktiivit.
”Kyllä joku tässä maailmassa tulee ne tavarat myymään. Maailma ei mene sitä kautta johonkin maaliin, ettemme enää kuluta ja elä. Ei se tule tapahtumaan”, Mäkinen sanoo.
Partioaitta siis haluaa muistuttaa asiakkaitaan siitä, että paras tuote on jo olemassa oleva tuote, vaikka sen tuleekin myydä uutta tavaraa.
”Tiettyyn pisteeseen asti nämä kolikon kaksi puolta myös tukevat toisiaan”, Mäkinen sanoo.
”Meidät mielletään kalliiksi, koska tuote- ja brändivalikoimamme on kuratoitu edustamaan laadukkaita ja sitä kautta pitkäikäisiä tuotteita. Meillä liikkeissä tuotetta voi testata ja saada asiantuntevaa opastusta asiakaspalvelijoiltamme. Tätä kautta uskomme, että asiakkaan investointi kannattaa ja näin vähennämme hutiostoja.”
Myymälöitä Partioaitalla on 22 eri puolilla Suomea.
Kiertotalous kannattaa – myös taloudellisesti
Kiertotalouden hankkeet ovat kasvattaneet merkitystään Partioaitan liiketoiminnassa viime vuosina.
Korjauspalvelut ja second hand ”Ulkoilijalta toiselle” ovat nopeasti kasvava ja tuottava osa liiketoimintaa.
Mäkinen ottaa esimerkiksi vaelluskenkien pohjauspalvelun, jota yritys on tarjonnut jo vuosikymmeniä. Viime vuosien aikana sen vuosittainen asiakasmäärä on ponnahtanut kymmenistä pareista jopa tuhanteen. Vaikka kasvusta osa selittyy Partioaitan lisääntyneellä kenkämyynnillä, on Mäkisen mukaan käynnissä iso asennemuutos.
Toistaiseksi kengät käytetään pohjattavina Saksassa, mutta yrityksen tavoitteena on saada se ja muut korjauspalvelut hoidettua mahdollisimman lähellä, tulla tuotteille ”yhden palvelun taloksi”, jossa tavarat ja vaatteet korjattaisiin jopa oman katon alla.
Partioaitan tavoitteena onkin pyrkiä tarjoamaan palvelua myymänsä tuotteen koko elinkaaren ajaksi: tuotetta korjattaisiin, tarpeettomat myytäisiin seuraavalle käyttäjälle ja lopulta loppuun käytetyn tuotteen kierrättäminen hoidettaisiin soveltuvin osin.
Jo nyt liikkeissä tehdään jonkin verran tuotteiden korjaamista, kyllästämistä ja pesemistä. Palvelun lisäksi myyntiä lisäävät huoltamistuotteet.
”Korjauspalvelut ovat paljolti asiakassuhteen ylläpitoa. Olemme edelleen sitä mieltä, että mieluummin sanomme asiakkaalle, että korjataan tämä kuin että tarvitset uuden”, Mäkinen sanoo.
Tehtävää kuitenkin riittää, hän toteaa, ja yksi iso asia on se, että asiakkaat saadaan korjaamaan tuotteitaan ja löytämään palveluiden pariin entistä useammin.
Kolmisen vuotta sitten aloitettua Second hand -myyntiä tehdään toistaiseksi paikan päällä kahdeksassa eri liikkeessä. Se on Mäkisen mukaan lähtenyt erinomaisesti käyntiin, vaikka vertaismyynti onkin kova kilpakumppani.
”Second hand on jo merkittävä osa liiketoimintaa, ja näemme, että siinä on paljon enemmän potentiaalia.”
Eurooppalaisen tuotannon merkitys kasvaa
Kiertotalouden lisäksi Partioaitta pyrkii yhä kriittisemmin arvioimaan sisään ostettavaa tavaraa.
”Siihen liittyy enenevässä määrin eurooppalaisen tuotannon suosiminen ja priorisointi”, Mäkinen sanoo.
Myytävien tuotteiden vastuullisuutta arvioidaan Partioaitan emokonsernin Frilufts retailin Vihreämpi valinta -kriteeristöllä, jonka keskeiset mittarit on avattu yrityksen verkkosivuilla.
Mäkinen painottaa sitä, että kriteeristö on niin sanotusti liikkuva maali. Juuri nyt 20 prosenttia Partioaitan tuotteista täyttää kriteerit ja vaikka osuutta on tarkoitus kasvattaa, samaan aikaan aiotaan myös huolehtia siitä, että kriteeristö kirittää tavarantoimittajia vuosi vuodelta kovempaan kehitystyöhön.
Vastuullisuus ei ole Partioaitalle vain yksittäisiä hankkeita, vaan ympäristövastuu on mukana kaikessa toiminnassa työntekijöiden työmatkoista myymälän valikoimaan ja lainsäätäjän vaatimiin raportteihin asti. Tunteja ja rahaa kuluu – mutta tärkeän asian eteen, Mäkinen kertoo ajattelevansa. Vain siten voidaan sanoa, että maapallon tulevaisuuden ajattelu on aidosti integroitu Partioaitan liiketoimintaan.
Artikkelin pääkuva: Miia Närkki, Markus Mäkisen kuva ja ulkoilijan kuva: Krista Ylinen, alin kuva: Partioaitta.