Komission käteisasetus uhkaa nostaa kustannuksia ja jarruttaa maksamisen kehitystä
Euroopan komission ehdottama käteissääntely ei ota riittävästi huomioon Suomen erityispiirteitä vähittäismaksamisen kentässä. Kaupan liitto ja Finanssiala korostavat yhteisessä kannanotossaan, että ehdotus voi lisätä kustannuksia, vaarantaa turvallisuutta ja hidastaa maksamisen innovaatioita.
Euroopan komissio on esittänyt lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on turvata eurokäteisen asema laillisena maksuvälineenä sekä varmistaa sen saatavuus ja käyttömahdollisuus koko euroalueella. Kaupan liitto ja Finanssiala näkevät, että komission ehdotus ei tunnista Suomen osalta merkittävimpiä käteiseen liittyviin kehityskulkuja, ei tuo ratkaisua kuluttajien vähenevään käteisen käyttöön ja rahahuollon kasvaviin yksikkökustannuksiin eikä erityisryhmien huomioimiseen digitalisoituvassa vähittäismaksamisessa. Komission ehdotuksessa ei myöskään huomioida käteisen käyttöön liittyviä turvallisuusnäkökohtia.
Suomessa käteisen saatavuus ja hyväksyntä ovat jo nyt hyvällä tasolla
Suomessa käteistä on laajasti saatavilla käteisautomaattiverkoston ja pankkipalveluiden kautta. Kaupoissa käteinen hyväksytään yleisesti maksuvälineenä, vaikka kuluttajakäyttäytyminen onkin siirtynyt voimakkaasti digitaalisiin maksutapoihin. Julkinen sektori on sen sijaan miltei kokonaan luopunut käteisen hyväksymisestä.
“Kaupoissa käteistä hyväksytään laajasti. Kaikki ruokakauppaketjut hyväksyvät käteisen maksutapana. Euroopan keskuspankin SPACE-selvityksen mukaan Suomessa yli 80 % myyntipisteistä hyväksyy käteisen maksuvälineenä, vaikka käteistä käytetään Suomessa yhä vähemmän”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo perustelee.
Käteisen sääntely voi nostaa kaupan kustannuksia ja vaarantaa turvallisuutta
Käteisen vastaanottovelvoite lisäisi yritysten kustannuksia merkittävästi – erityisesti miehittämättömissä käyttötapauksissa, kuten automaattikassoilla ja sähköautojen latauspisteissä, joissa maksutavan laajentamista käteiseen ei voida tehdä ilman merkittäviä investointeja.
”Käteiskäsittelyn lisääminen edellyttäisi järjestelmien uusimista, mikä lopulta näkyisi kuluttajahintojen nousuna”, Hiilamo muistuttaa.
Lisäksi käteisen käsittely lisää turvallisuusriskejä. Käteinen altistaa yrityksiä ja niiden työntekijöitä ryöstöille sekä lisää harmaan talouden ja rahanpesun riskiä.
”Kaupan näkökulmasta on tärkeää, että yrityksillä säilyy oikeus kieltäytyä käteisen vastaanottamisesta turvallisuussyihin vedoten”, Hiilamo sanoo.
Kuluttajat päättävät käteisen tulevaisuudesta
Järjestöt näkevät, että käteisen asema osana maksamisen kokonaisuutta säilyy tärkeänä, mutta sen käyttö perustuu kuluttajien todelliseen tarpeeseen ja valintaan, ei sääntelyyn.
”Suomessa kuluttajat ovat jo valinneet digitaaliset maksutavat ensisijaisiksi, eikä kehityksen suunta osoita muutosta”, Hiilamo huomauttaa.
”Sääntelyllä ei tule pakottaa kuluttajia tai yrityksiä maksutapojen käyttöön, joille ei ole kysyntää, vaan maksamisen kehittämisen tulee perustua tehokkuuteen, turvallisuuteen ja kuluttajien tarpeisiin”, Hiilamo jatkaa.
Järjestöjen mukaan keskuspankin rooli käteisen aseman säilyttämisessä on keskeistä. Keskuspankkien tulisi ryhtyä toimiin keskuspankin omistaman maksutavan aseman vahvistamiseksi osallistumalla rahahuollon infrastruktuuriin ja kustannuksiin, ja pitää siten keskuspankin myöntämä maksutapa mahdollisena kuluttajille, kaupoille ja muille yrityksille.
Tutustu Kaupan liiton ja Finanssialan kantaan:
Finanssialan ja Kaupan liiton yhteiset viestit komission käteisasetuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle