Harmaa talous ei merkittävä ongelma kaupan alalla
Verohallinnon selvitysten mukaan kaupan ala hoitaa verovelvoitteensa varsin hyvin. Esimerkiksi arvonlisäverot alan yritykset tilittävät tunnollisesti. Ulkomaisen verkkokaupan yleistyminen on kuitenkin herättänyt myös verottajan seuraamaan alv-maksujen tilityksiä, jotta kilpailu suomalaisten ja ulkomaisten kauppojen välillä olisi tasapuolisempaa.
Verohallinnossa arvioidaan harmaan talouden riskejä jatkuvasti toimialoittain. Kaupan ala ei nouse toimialojen vertailussa korkean veroriskin toimialoihin.
”Verovajeen näkökulmasta emme lue kaupan alaa kokonaisuutena riskipitoisimpiin toimialoihin”, toteaa Verohallinnon yritysverotusyksikön valvontapäällikkö Jarkko Orjala
Verovaje tarkoittaa sen erotusta, paljonko veroja pitäisi lakien mukaan kunakin kalenterivuonna maksaa ja paljonko niitä todellisuudessa maksetaan.
Verohallinto kohdistaa korkean veroriskin toimialoille ajoittain tehovalvontaprojekteja. Kaupan alalle niitä ei kuitenkaan ole viime aikoina laajasti tehty.
Verohallinto saa kuukausitietoja yritysten arvonlisäverotuksesta ja palkoista sekä vuosittain veroilmoitusten tiedot.
”Analysoimme Verohallinnossa kaikkea tätä tietoa. Tapauskohtaisesti hankimme myös vertailutietoa, ja teemme tätä varten myös jonkin verran vertailutietotarkastuksia.”
Vertailutietotarkastus tarkoittaa eräällä tavalla epäsuoraa tiedonhankintaa: kun jokin yritys otetaan tarkempaan syyniin, Verohallinto hankkii ensin tietoja samalla alalla toimivista, vertailukelpoisista yrityksistä. Vertailutietojen perusteella arvioidaan, mihin verohallinnon resursseja on järkevää käyttää: siis mihin esimerkiksi suunnataan verotarkastuksia.
Kaupan ala maksaa arvonlisäverot tunnollisesti
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF on arvioinut yhdessä Verohallinnon kanssa arvonlisäverotuksen verovajetta Suomessa. Se on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni, viitisen prosenttia koko lainmukaisesta arvonlisäverojen kokonaismäärästä. Toimialoista kauppa maksaa eniten arvonlisäveroa.
Verohallinnon Harmaa talous 2016 -julkaisun mukaan toimialan keskittyminen muutamaan suureen, veroistaan huolehtivaan yritysryhmään vaikuttaa merkittävästi siihen, että arvonlisäverovaje on toimialalla pieni.
Kaupan alan yrityksillä on kuitenkin melko paljon verovelkoja.
”Kaupan ala on suuri toimiala. Suuret liikevaihdot tuovat mukanaan myös sen tosiasian, että välillä syntyy verovelkoja”, Verohallinnon Orjala selventää.
Kaupan alan yrityksillä oli perintäkelpoisia verovelkoja vuonna 2016 lähes 520 miljoonan euron edestä. Vuonna 2011 niitä oli runsaat 510 miljoonaa.
Tuossa vaiheessa kaupan alan verovelat olivat rakennusalan jälkeen toiseksi suurimmat, ilmenee eduskunnan teettämästä harmaan talouden selvityksestä. Tuoreempia toimialakohtaisia vertailuja ei ole vielä saatavissa Verohallinnosta.
”Näen kolme selitystä kaupan veroveloille. Ensinnäkin kauppa on ylivoimaisesti suurin verojen maksaja kansantaloudessa, kun otetaan huomioon kaikki yritysten maksamat verot ja veroluontoiset maksut – paljon suurempi kuin rakennusala. Ei siis ole mikään ihme, jos talouden suurimmalla verojen maksajalla on myös verovelkaa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja huomauttaa.
”Toiseksi: viime vuosien talouskehitys on iskenyt myös vähittäis- ja tukkukauppaan todella raskaasti. Kauppa on jatkuvasti ollut konkurssitilastojen kärjessä. Ja kolmanneksi: kauppa on mikroyritysten ala. 90 prosenttia kaupan yrityksistä on mikroyrityksiä. Yrittäjillä menee kaikki aika liiketoiminnan pyörittämiseen eikä aikaa ja asiantuntemusta aina riitä hallintoon.”
Ulkomainen verkkokauppa tarkkailussa
Verkkokauppa on pistänyt myös verottajan miettimään toimintaansa. Kyseessä on verottajan kulmasta katsottuna uusi toimiala, eikä uudella alalla ole kovin vakiintuneita käytäntöjä.
Verohallinnon yritysverotusyksikkö on selvittänyt ja valvonut tarkemmin sähköistä kauppaa muutaman vuoden ajan. Yksi vahva painopiste on viime aikoina ollut EU-alueelta tavaraa verkossa Suomeen myyvät kauppiaat ja niiden rekisteröityminen tarvittaessa Suomen alv-rekisteriin.
Jos ulkomainen verkkokauppa myy Suomeen tavaraa oli 35 000 eurolla, sen on rekisteröidyttävä Suomeen alv-velvolliseksi. Tämä jää Orjalan mukaan varsin usein tekemättä, mikä tekee kilpailusta epäreilun kotimaisen kaupan kannalta.
Saman näkemyksen jakaa Kaupan liiton Kurjenoja.
”Käsityksemme on – ja viestejä tästä olemme saaneet – että varsinkin vaatetuksen, urheiluvälineiden, elektroniikan, kosmetiikan sekä luontaistuotteiden ja lääkkeiden verkkokaupassa on paljon toimijoita, jotka myyvät Suomeen ilman arvonlisäveroa.”
