Arvonlisäverotusta uudistettava yritysten kasvua kannustavaksi
Pehmeä mielenosoitus Helsingin Eteläesplanadilla vaatii yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa. Pehmolelutaideteos on samalla asialla kuin Kaupan liitto. Mikroyritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa on nostettava. Uudistus edistäisi yritysten kasvua ja työllistymistä. Lisäksi se tasapuolistaisi kilpailua ulkomaisen verkkokaupan kanssa.
”Alvin alarajanosto luo uusia työpaikkoja. Alvin alarajanosto kannustaa käsityöyrittäjyyteen”, vaatii pehmolelujoukko Helsingin Eteläesplanadilla. Taiteilija Jaana Tuomiston taideteoksen viesti on sama kuin Kaupan liitolla: arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, jotta pienyrittäjyys olisi kannattavaa.
Tällä hetkellä yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 10 000 euroa, tulevat arvonlisäverovelvollisiksi, jolloin niiden tulee maksaa kaikesta myynnistään arvonlisäveroa.
”Tutkimuksen mukaan nykyinen arvonlisäverotettavan liikevaihdon alaraja on liian alhainen eikä kannusta yrityksiä kasvuun, vaan ne pysyttelevät rajan alapuolella vuodesta toiseen eivätkä edes pyri kasvamaan”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.
Ongelmallista mikroyrityksille on myös se, että kun raja ylittyy, arvonlisäverot peritään taannehtivasti koko tilikaudelta. Tähän ei yksinyrittäjillä monestikaan ole varaa.
Liiton tavoitteena on, että maan hallitus päättää kevään puoliväliriihessä hakea lupaa EU:sta arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajan nostoon 35 000 euroon. Useissa EU-maissa alaraja on Suomea korkeampi, ja esimerkiksi Virossa on päätetty ensi vuonna nostaa alarajaa 40 000 euroon, kun lupa EU:sta on saatu.
Kurjenojan mukaan pelko alarajan noston markkinoita vääristävästä vaikutuksesta on turhaa, sillä kun 35 000 euron liikevaihdosta vähennetään erilaiset kulut ja pakolliset sosiaalimaksut, yrittäjän käteen jäävillä tuloilla ei pysty polkemaan hintoja.
"Epäreilu kilpailuetu syntyy, jos yrittäjä työskentelee pimeästi. Alarajan nosto sen sijaan tukisi yksinyrittäjien aitoa työllistymistä siten, että tarve sosiaalietuuksiin vähenisi. Hallituksen onkin ryhdyttävä valmistelemaan muutosta, jotta se toteutuu viimeistään seuraavalla hallituskaudella. Lupaa muutokseen on haettava EU:sta siis pikimmiten”, Kurjenoja painottaa.
Pienyritysten hallinnosta taakkaa kevyemmäksi
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen reilusti auttaisi mikroyrityksiä myös siten, että niiden hallinnollinen taakka kevenisi, kun kirjanpidon kustannukset pienenisivät.
”Useimmiten yrittäjä joutuvat turvautumaan tilitoimistojen apuun, jotta ne saava kirjanpitonsa ja ilmoitukset verottajalle hoidettua lain vaatimalla tavalla. Pienen yrityksen kirjanpito veroilmoituksineen maksaa usein parikin tuhatta euroa”, Kurjenoja kertoo.
Kaupan liitto ehdottaa myös, että yritysten arvonlisäverovelvollisuus alkaisi vasta liikevaihdon alarajan ylittävistä myynneistä eikä niitä perittäisi taannehtivasti koko tilikauden myynnistä, kuten nyt. Kuitenkin kun liikevaihto ylittäisi rajan, arvonisäverovelvollisuus jatkuisi automaattisesti myös seuraavana vuonna.
Arvonlisävero on perittävä tuotteen hinnasta riippumatta
Kaupan alalla arvolisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen tasaisi myös kisaa ulkomaisten verkkokauppojen kanssa. Tällä hetkellä ulkomaiset verkkokaupat voivat myydä Suomeen vuoden aikana enintään 35 000 eurolla ennen kuin niiden on maksettava eurorajan ylittävästä myynnistään arvonlisäveroa Suomen arvonlisäveroprosentin mukaan. Kun raja oli sama sekä kotimaisille että ulkomaisille kaupoille, olisivat kilpailuedellytykset tasapuolisemmat.
Kaupan liitto pitää lisäksi tärkeänä, että EU:n ulkopuolelta tuotavien myytävien verkkokauppatuotteiden verokeinottelu saadaan loppumaan. Helppo ratkaisu olisi, että myös pienistä ostoksista tulisi aina maksaa maahantuonnin arvonlisävero.
”Nyt EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta lähetetyistä enintään 22 euron arvoisista tuotteista ei peritä arvonlisäveroa, alemman alv-kannan tuotteissa raja on jopa enemmän. Käytäntö kohtelee manner-Suomessa ja EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolella toimivia yrityksiä epätasa-arvoisesti. Tämä on korjattava”, Kurjenoja sanoo.
