Vapaakaupalla edistetään kasvua ja työpaikkojen syntyä
EU-parlamentti hyväksyi viime viikolla Britannian esityksen käynnistää artikla 50 mukaiset eroneuvottelut EU:n kanssa maaliskuussa. Oleellinen kysymys on, onko Iso-Britannia jatkossakin osa EU:n sisämarkkinaa vai järjestääkö se kauppasuhteet vapaakauppasopimuksen avulla.
Suomelle brexitiin liittyvä merkittävä tappio on samanmielisen kumppanin menettäminen useissa Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä. Britannian EU-linjaukset, jotka koskevat muun muassa avointa markkinataloutta, kilpailukyvyn korostamista, parempaa sääntelyä sekä EU:n toiminnan tehostamista, ovat olleet hyvin linjassa Suomen elinkeinoelämän tavoitteiden kanssa. Markkinaliberaali suuntaus heikkenee Britannian EU-eron seurauksena. EU:n yhtenäisyyttä hajottavia voimia on entistä enemmän, ja näyttää siltä, että EU:n integraatio on kääntynyt.
Myös Yhdysvalloissa eletään tällä hetkellä suurten poliittisten muutosten aikaa. Presidentti Trump on päättänyt nostaa tuontitullit yhdeksi talouspolitiikan välineeksi. Pahimmillaan linjaukset voivat kiihdyttää protektionistista kierrettä. Byrokratian ja kaupan esteiden lisääntyminen hidastavat maailmankauppaa ja talouskasvua. Pienessä, kansainvälisestä kaupasta riippuvaisessa maassa kuten Suomessa etenkin nopeat ja yllättävät muurit tuonnille aiheuttavat ongelmia.
On selvää, että EU ja Suomi joutuvat hankaluuksiin nykyisessä kauppapoliittisessa myllerryksessä, jos vapaakauppaa vastustavat voimat pääsevät niskan päälle maailman kaupassa.
Siksi onkin myönteistä, että kaupankäyntiä Euroopan ja Kanadan välillä helpotetaan. Hyväksytty CETA-sopimus on erityisen tärkeä varsinkin nykyoloissa, kun Yhdysvalloissa suunnitellaan rajaveroja ja rankaisevia tulleja eurooppalaisille yrityksille.
Kaupan alan yritysten kannalta on tärkeää, että ulkomaankauppa sujuu mahdollisimman häiriöttömästi. Vapaakaupalla edistetään kasvua ja työpaikkojen syntyä, ympäristöarvoja, työntekijöiden oikeuksia ja pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä uusille markkinoille. Kauppasopimukset varmistavat parhaiten nykyoloissa sen, ettei kilpailla heikommilla työehdoilla tai ympäristöasioita laiminlyöden. Oikeus kansalliseen sääntelyyn ja julkisiin palveluihin tulee luonnollisesti säilyttää jatkossakin.
Suomalaisena vapaakaupan kannattajana nykykehitys huolestuttaa. Välillä näyttää siltä, että kauppasopimuksia vastustetaan vain periaatteesta ymmärtämättä, mitä taloudellisia vaikutuksia niillä on. Kysymys on viime kädessä valinnasta; halutaanko kääntyä sisäänpäin vai toimia avoimilla markkinoilla.
Suomen kaupan ja työllisyyden näkökulmasta vastaus on hyvin yksiselitteinen: tarvitsemme mahdollisimman avoimen ja vapaakaupalle rakentuvan sopimusjärjestelmän, joka varmistaa tuotteiden, raaka-aineiden ja komponenttien edullisen saatavuuden ja joka luo edellytyksiä suomalaisyritysten kaupalliselle jälleenviennille. Lisääntynyt kilpailu mahdollistaa laajemmat valikoimat, edullisemmat hinnat ja on siten myös kuluttajien edun mukaista.
Vaihtoehtona on paluu säännöstellyn tuonnin, kahden välisten sopimusten ja kauppapoliittisen riippuvaisuuden aikaan.
Kirjoittaja on Kaupan liiton kauppapoliittinen asiantuntija.
