Elinvoimaiset kunnat tarvitsevat kauppaa – Kauppa tarvitsee sujuvaa päätöksentekoa
Keväällä valittavat uudet kuntapäättäjät istuvat paljon päällä. Kaupan alan yritysten näkökulmasta etenkin lupaprosessien ja kaavoituksen sujuvoittaminen sekä yritysten tasapuolinen kohtelu ovat tärkeitä. Osaavan työvoiman saamiseksi myös yhteistyö kunnallisten oppilaitosten kanssa tulisi olla sujuvaa.
Kuntien yksi keskeinen tehtävä tänä vuonna uudistuvan kuntalain jälkeen on alueen elinvoiman kehittäminen. Elinkeinoelämän näkökulmasta kuntien ja uusien kuntapäättäjien päätettäväksi jää kolme keskeistä toimintoa, nimittäin kehittäminen, kaavoitus ja koulutus.
Erityisesti kaupan alan yrityksille on tärkeää, että kaupan ohjaus ja sääntely luovat kaupan toimijoille ennakoitavan, kannattavan ja uusiin palveluihin kannustavan toimintaympäristön. Siksi on tärkeää, että kuntien yrityspalvelut tukevat kauppojen sijoittumista kunnissa.
Yrityspalvelujen ja lupabyrokratian on oltava sujuvaa ja niistä on niin uusien kuin jo toimivien yrittäjien saatava helposti tietoa.
Kaupan kannalta etenkin kaavoitusprosessit ovat keskeisessä asemassa.
”Kaupan kehityksen hidastamisen sijaan kaavoituksen tulisi tukea ja luoda toimintaedellytyksiä kaupalle. Kunnallisen päätöksenteon tavoitteeksi kaikissa asioissa tulisi paremminkin ottaa tehokkuus ja joustavuus”, Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen sanoo.
Vähittäiskaupan ja niitä tukevien palveluiden sijoittuminen lähelle kuluttajaa on kaikkien yhteinen etu. Niin ruokakaupat että erikoiskaupat hyötyvät toistensa läheisyydestä, sillä tiiviit palvelukeskittymät ovat vetovoimaisia.
”Tekeillä oleva lakimuutos kaavoitusmenettelyn uudistamiseksi tarjoaa päättäjille mahdollisuuden tehostaa kaavoitusta. Tähän mahdollisuuteen kuntien ja maakuntien päättäjien tuleekin tarttua. Kuntapäättäjien on hyvä muistaa, että kaupat rakentavat ja tukevat kuntien ja kaupunkien imagoa”, Loikkanen muistuttaa.
Osaavan työvoiman saatavuuteen panostettava
Kauppa on lähes 300 000 työllisellään elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Kaupan yritykset tarvitsevat myös tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa.
”Osaavan työvoiman saatavuudessa on joillakin alueilla ongelmia. Etenkin erikoiskaupassa asiantuntevan asiakaspalvelun ja erikoisosaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kuntien ohjaamien oppilaitosten yhteistyötä liike-elämän kanssa onkin siksi tiivistettävä”, Loikkanen sanoo.
Tehtävää kuntapäättäjillä on myös uusien ajattelu- ja yhteistyötapojen kehittämisessä. Monilla pienillä taantuvilla paikkakunnilla kauppa on viimeinen jäljellä oleva palvelu. Sen vuoksi olisi luontevaa että niihin voisi keskittää muita palveluita – niin yksityisiä kuin julkisiakin.
”Pienillä paikkakunnilla ja lähiöissä päivittäistavarakauppa voi tarjota paikan myös muille arjen palveluille, kuten posti- ja kirjastopalveluille sekä terveyspalveluille. Jotta kuntalaisille voidaan taata laaja palveluverkosto, on yhteistyötä eri palveluntarjoajien kesken tiivistettävä ennakkoluulottomasti. Näin kunnissa voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä”, Loikkanen sanoo.
