Oppiminen viedään luokkahuoneista työpaikalle
Työn opinnollistaminen eli joidenkin opintojaksojen suorittaminen työssä oppien on uusi ja vaihtoehtoinen tapa opiskella ammattikorkeakoulussa. Se on myös keino tiivistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä.
Puolet päätoimisista toisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoista käy opintojen ohella säännöllisesti töissä noin 18 tuntia viikossa. Töissä he oppivat paitsi opetussuunnitelman mukaisia asioita, myös sellaisia alansa kannalta tärkeitä asioita, joita koulussa ei käsitellä tai jotka eivät vielä ole sisältyneet opetukseen. Yli puolet työssä käyvistä opiskelijoista ei Opiskelun tutkimussäätiön (Otus) vuonna 2015 tekemän kyselyn mukaan ollut saanut koulussa palautetta työssä hankkimastaan osaamisesta, eikä sitä tunnistettu opinnoissa.
”Ammattikorkeakouluopiskelijoiden töissä käymisestä syntyvää potentiaalia ei aiemmin ole pystytty hyödyntämään tarpeeksi, mutta opinnollistaminen tuo tähän parannuksen. Opinnollistaminen on uusi, vaihtoehtoinen tapa opiskella ammattikorkeakoulussa”, lehtori Alisa Pettersson Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta sanoo.
Suunniteltua työssä oppimista
Opinnollistamisessa oppiminen viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja kytkemällä työelämässä hankittua kokemusta aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Kun työssä oppiminen tehdään suunnitellusti, se voidaan kytkeä osaksi opintoja.
”Työn opinnollistaminen on mahdollista kaikille opiskelijoille, sekä nuorille että aikuisille. Se voi tapahtua osa- ja päätoimisen työskentelyn lisäksi myös työharjoittelun aikana. Prosessin tärkein vaihe on suunnitelman laatiminen”, Pettersson kertoo.
Opiskelijan kanssa mietitään, mitä osaamista hänelle on jo kertynyt ja millaista osaamista hän työssään saa. Sen jälkeen katsotaan, minkä opintojakson teemaan se sopii ja miten käytäntö nivotaan yhteen teorian kanssa.
Mahdollisuus nopeuttaa opintoja
Työn opinnollistaminen edistää työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja nopeuttaa opintojen etenemistä sekä tutkintoon valmistumista.
”Esimerkiksi tradenomin tutkinnon suorittaminen edellyttää 210 opintopistettä ja kestää yleensä 3,5 vuotta. Opinnollistamisen avulla monet pystyvät valmistumaan tradenomiksi jopa kahdessa vuodessa”, Pettersson kertoo.
Arviointipalautetta työnantajilta
Työpaikalta edellytetään sitoutumista ja halua tukea opiskelijan opintoja. Tarvittaessa työpaikan toivotaan tarjoavan sopivia työtehtäviä opiskelijalle.
”Opinnollistaminen ei kuitenkaan ole niin kuormittavaa yrityksille kuin oppisopimuskoulutus, ja raha ei liiku yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Se, mitä työantajayrityksiltä halutaan, on lähinnä arviointipalaute opiskelijan suoriutumisesta”, Pettersson korostaa.
Opiskelijalta vaaditaan itseohjautuvuutta ja suunnitelmallisuutta, sillä hän on päävastuussa opinnollistamisesta.
Hyviä kokemuksia opinnollistamisesta
Aino Volanto valmistui tradenomiksi Haaga-Heliasta noin vuosi sitten ja opinnollisti Tokmannilla tekemänsä työelämäprojektin osaksi opintojaan. Projekti liittyi tiimityön kehittämiseen osastovastaavan näkökulmasta.
”Vastasin pukeutumisen ja kodintekstiilien osastosta Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa Tokmannin toimipisteessä. Tradenomiopintoni olivat suuntautuneet markkinointiin ja yritysviestintään, ja työelämäprojektissani halusin kehittää muun muassa tiimin sisäistä viestintää, itsenäiseen toimintatapaan kannustamista ja vastuuttamista”, Volanto kertoo.
Volanto on hyvin tyytyväinen Tokmannilla tekemäänsä opinnollistamisprojektiin ja työnantajaltaan saamaansa kannustukseen. Hän teki myös opinnäytetyönsä Tokmannille.
”Opinnollistamisprojekti oli minulle kovin hyödyllinen. Koska se oli laajahko kokonaisuus, sain sen avulla kokoon kahdeksan opintopistettä”, hän sanoo tyytyväisenä.
Uutta tietoa ja toimintatapoja työyhteisöön
”Työnantajalle opinnollistaminen tarjoaa teorian ja käytännön yhteensovittamista, parhaimmillaan uuden tiedon ja toimintatapojen saamista työyhteisöön sekä palkitsevaa uuden opettamista nuorelle”, Tokmannin aluepäällikkö Jyrki Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläisen mukaan työpaikalla nuorelle avautuu paremmin, mihin tehtäviin hän opiskelee ja millaisia taitoja tarvitaan työelämässä. Nuori oppii hahmottamaan oman työtehtävänsä merkityksen työnantajalle ja asiakkaalle, ja saa näin lisää intoa opiskeluun. Samalla työ kenties myös selkiyttää opiskelijan uratoiveita ja mahdollisuuksia.
Kaikki osapuolet hyötyvät ja oppivat
Onnistuneessa opiskeluprosessissa kaikki osapuolet oppivat. Ammattikorkeakoulussa saadaan tietää missä yrityksissä kulloinkin mennään, ja oppilaitoksen sekä yritysten vuoropuhelu syntyy luonnostaan.
Kaupan liiton asiantuntija Mervi Angerma-Niittylä korostaa, että yhteistyö yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä on tärkeää.
”Yritysten ja oppilaitosten välinen monipuolinen yhteistyö koituu molempien osapuolten hyödyksi. Opinnollistamisesta voisi tulla uusi merkittävä yhteistyön muoto, jonka avulla yritykset saavat tietoa tutkintovaatimuksista ja voivat myös vaikuttaa niiden sisältöön. Opettajaa tarvitaan tulkitsemaan tutkintovaatimuksia työelämän kielelle. Opinnollistamisesta työpaikoille aiheutuvan lisätyön määrän tulisi kuitenkin pysyä melko vähäisenä”, Angerma-Niittylä muistuttaa.
