Kaupan liitto mukana pohjoismaisessa tapaamisessa
Apteekkimarkkinoiden sääntely, alkoholinmyynnin monopoli, Brexit ja ulkomainen verkkokauppa. Pohjoismaiset kaupan alan toimialaliitot kokoontuivat viime viikolla vuotuiseen tapaamiseen Islannin Borgarnessissa, jossa käsiteltiin jälleen kaupan alan ajankohtaisia kysymyksiä.
Pohjoismailla on luontaiset yhtymäkohtansa myös kaupan markkinoilla, ja säännöllinen ajatustenvaihto on hyödyllistä niin lainsäädäntöön kuin työmarkkinakysymyksiin liittyvän edunvalvonnan kannalta.
Apteekkimarkkinoiden voimakas sääntely ja alkoholin vähittäismyyntimonopoli ovat perinteisesti yhdistäneet Pohjoismaita. Nämä aiheet saivat luonnollisesti aikaan keskustelua tälläkin kertaa, ja erityisesti meillä Suomessa markkinoiden vapauttamiseen on voimakas intressi. Lääkejakelua on viime vuosina lähdetty tavalla tai toisella avaamaan kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa. Suomea lukuun ottamatta itsehoitolääkkeet ovat saatavilla päivittäistavarakaupoissa. Esimerkiksi Islannissa myös apteekkien määräsääntelystä ja omistuspohjan rajoituksista on luovuttu. Muutoksiin ollaan oltu tyytyväisiä, ja mm. ruotsalaiset kollegat kertoivat palvelun ja saatavuuden parantuneen monopoliaikoihin verrattuna.
Alkoholilainsäädäntö ja Brexit puhuttivat
Alkoholilainsäädäntö on Tanskaa lukuun ottamatta Pohjoismaissa tiukkaa. Alkoholin vähittäismyynti on pitkälti rajattu valtion monopoliin pois lukien Tanska, jossa monopolia ei ole. Islannin Kaupan ja palveluiden liiton pääsihteeri Andrés Magnússonin mukaan maan parlamentti käsittelee kuitenkin paraikaa lakimuutosta, joka kertarysäyksellä lakkauttaisi alkoholin vähittäismyyntimonopolin. Kaupan liitto seuraa asiaa suurella mielenkiinnolla. Nyanssina voidaan nostaa esiin vielä nopea ja epävirallinen IV-oluita koskeva hintavertailumme Alkon ja Ruotsin Systembolagetin välillä. ”Perusnelonen” maksaa nimittäin Alkossa kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsin pitkäripaisessa. Suomen korkeampi olutvero selittää hintaerosta osan, mutta ennen kaikkea ero selittyy Alkon moninkertaisella hintakertoimella eli myyntikatteella Ruotsiin verrattuna. Tämä korostaa Alkon toiminnan tehottomuutta.
Brexit ja sen seuraukset kiinnostivat luonnollisesti kaikissa maissa. Kaikki liitot suhtautuivat asiaan hyvin pragmaattisesti. Tärkeää olisi saada sellainen sopimus, joka häiritsisi markkinoita mahdollisimman vähän. Islannilla ja Norjalla tarkastelukulma poikkesi EU-maista sikäli, että ne ovat EFTA-maita, mikä tuo oman lisävärinsä mahdollisiin kauppasopimusneuvotteluihin Ison-Britannian kanssa. Islannin neuvottelutilanteesta osanottajille alusti Islannin ulkoasiainministeriön Brexit-koordinaattori Gunnar Snorri Gunnarsson.
Ulkomainen verkkokauppa kasvaa
Ulkomaisen verkkokaupan kasvu huolestutti kaikissa Pohjoismaissa. Myös vahvasta kotimaisesta kaupastaan tunnettu Ruotsi oli herännyt asiaan. Ruotsalaiset arvioivat verkkokaupan vastaavan n. 20 prosentin osuutta vähittäiskaupasta (pl. pt-kauppa) vuoteen 2025 mennessä. Suomessa kuluttajien koti- ja ulkomailta tekemät verkko-ostokset ovat jo nyt 19 prosenttia verrattuna erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon. Kiinasta tehtävät verkko-ostokset vääristävät eurooppalaisia markkinoita, sillä Kiinan valtio subventoi paikallisten yritysten postituskuluja; tämä antaa yrityksille epäreilun kilpailuedun.
Suuri haaste on niin ikään alustatoimijoiden aseman vääjäämätön kasvu. Suurimmat markkinapaikat ja muut alustat tulevat EU:n ulkopuolelta. Komissio tukee välillisesti alustamarkkinoiden keskittymistä tietosuojasääntelyllään. Esimerkkinä voidaan mainita ongelmallinen komission esitys sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta, joka vaikeuttaisi toteutuessaan huomattavasti evästepohjaista mainontaa verkossa ja antaisi valtavia datamassoja hallitseville alustajäteille uuden kilpailuedun.
Haasteita siis riittää, mutta toisaalta avautuvat markkinat tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Asiaan palataan ensi vuonna, jolloin pohjoismaista kokousta isännöi Ruotsi. Kaupan liittoa edustivat Islannissa toimitusjohtaja Juhani Pekkala, työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, pääekonomisti Jaana Kurjenoja ja asiantuntija Janne Koivisto.
