Ruokahävikki pienenee kaupoissa – entä kotona?
Päivittäistavarakaupat ovat vähentäneet ruokahävikkiään tehokkaasti jo pitkään. Keinoja on monia, ja niiden ansiosta yhä pienempi osa myytävistä elintarvikkeista päätyy hävikiksi. Kaatopaikoille niitä ei mene Suomen ruokakaupoista lainkaan.
Viime vuonna 1,79 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) jäsenyrityksissä myytävistä elintarvikkeista päätyi lopulta hävikiksi. Määrä on kutistunut puolella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, kertoo PTY. Se julkaisee tunnusluvut kaupan ruokahävikistä nyt toista kertaa.
”Tavoitteellinen hävikin vähentäminen edellyttää luotettavaa mittaamista. Kehityksen suunta kaupassa on oikea. Parhaat keinot toiminnan tehostamiseksi on jätettävä yritysten omaan harkintaan”, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä tiivistää.
Mikä lasketaan ruokahävikkiin?
Hävikkiluku kuvaa hävikkiä, joka tunnistetaan päivittäistavarakaupan myymälöissä ja kaupan omassa logistiikassa. Se tarkoittaa mm. myyntiajan päättymisen tai pakkausten rikkoontumista vuoksi poistettuja elintarvikkeita. Varkauksia tai alennettuja hintoja ei lasketa hävikkilukuun.
Sen sijaa ruoka-apu on mukana hävikkiluvussa, samoin hyödynnettäväksi menevä elintarvikkeet. Elintarvikkeiden hyödyntäminen tarkoittaa mm. biokaasun, bioetanolin ja rehun valmistusta.
Ruokahävikki ei siis tarkoita samaa kuin kaatopaikalle menevä ruokajäte. Itse asiassa kaatopaikoille ei mene suomalaisista kaupoista lainkaan ruokahävikkiä.
Henkilöstö avainasemassa
Kaupoissa henkilökunta on avainasemassa, kun ruokahävikkiä vähennetään. Yhtä tärkeitä ovat tehokkaat ennuste- ja tilausjärjestelmät sekä tehokas logistiikka. Myös kauppojen aukioloaikojen vapautuminen on vähentänyt hävikkiä, kerrotaan PTY:stä.
Sellainen hävikki, jota ei pystytä estämään, lahjoitetaan ruoka-avuksi. PTY:n jäsenyrityksillä on satoja yhteistyökumppaneita, joiden kautta ruoka-apu jaetaan.
Miten vähentää hävikkiä kotona?
Kotona ruokahävikkiä voi parhaiten vähentää ostamalla harkiten. Siinä auttaa ostoslista. Tuotteiden käyttöikää voi pidentää säilyttämällä niitä oikeassa lämpötilassa sekä pakastamalla. Ja kannattaa muistaa: parasta ennen -merkintä ei tarkoita samaa kuin viimeinen käyttöpäivä.
”Jos ostettavan ruoan tietää kuluttavansa lähipäivinä, ei kaupan hyllystä tarvitse etsiä tuotetta, jossa myyntipäiviä on jäljellä eniten. Parasta ennen -merkityt tuotteet ovat usein käyttökelpoisia päiväyksen ylittymisen jälkeenkin. Niiden osalta voi toimia ulkonäön, tuoksun ja maun perusteella”, Nieminen muistuttaa.
450 miljoonaa kiloa ruokaa hukkaan vuodessa
Suomalaisessa ruokaketjussa tuotetusta ruuasta 10−15 prosenttia, noin 450 miljoonaa kiloa, menee vuosittain hukkaan. Tästä noin 30 prosenttia, 120−160 miljoonaa kiloa, syntyy kotitalouksissa. Kauppojen osuus on arviolta 18 prosenttia, 65−75 miljoonaa kiloa.
Parhaillaan on meneillään Hävikkiviikko, jossa PTY on mukana.
Lisää tietoa:
Saa syödä -sivusto: näin kaupat vähentävät ruokahävikkiä
Hävikkiviikko: tietoa ruokahävikistä
