Ruokaketjussa kukaan ei pärjää ilman toista
Suomalainen ruokaketju vahvistaa juuri nyt ennennäkemättömällä tavalla vientimuskeleitaan. Yhä useampi toimija tähtää ponnisteluissaan pienen kotikentän sijaan kansainvälisille markkinoille. Tämä on hieno asia.
Eikä ole mitään syytä, mikseivät suomalaiset kaupan ja teollisuuden toimijat pärjäisi ulkomailla. Kansainväliseen kisaan pääsee mukaan, kun sekä kilpailukyky että tuotteiden ja brändien haluttavuus ovat kunnossa. Markkinatutkimus sekä kuluttajien tuntemus eri markkinoilla ja realismi omista vahvuuksista pitää olla hanskassa.
Yhteistyö elintarvikeketjun toimijoiden välillä synnyttää menestystä. Suurten kansainvälisten pt-kaupan toimijoiden, kuten Lidlin, Aldin, Tescon ja Carrefourin rinnalta löytyy vahva lähialueiden elintarviketeollisuus. Erikoiskauppaa edustavat IKEA, Biltema ja Clas Ohlson ovat synnyttäneet ympärilleen ekosysteemit, joihin liittyvät oleellisesti kehityshaluinen, kilpailuun tottunut vahva teollisuus sekä tuotekehitys.
Teollisuus on päässyt luontaisesti kehittymään näiden kaupallisesti ja kilpailullisesti äärimmilleen trimmattujen kauppa- ja markkinointiketjujen perässä. Tuotannon ja kaupan kilpaillessa ja toimiessa kansainvälisesti myös tuotantovolyymit kasvavat. Yksikköhinnat pienenevät, ja samalla kasvavat resurssit panostaa laatuun ja tuotteiden vetovoimaisuuteen.
Vientiä tarvitaan nostamaan tuotantosarjoja ja pienentämään yksikkökustannuksia. Pienillä tuotantovolyymeilla on vaikeaa saada aikaan hintakilpailukykyä ja riittäviä määriä tuotteita isoille markkinoille. Vienti, tuonti ja kansainvälinen monistettavuus synnyttävät varsinaiset kilpailuedut. Myös kotimarkkina hyötyy viennistä. Vienti eli suuremmat tuotantosarjat nostavat laatua ja laskevat hintaa myös kotimaassa kuluttajien ruokakorissa.
Kauppa investoi paljon logistiikkaan ja markkinointiin. Esimerkiksi Lidl on ollut kaupan omien merkkien kehittämisen vahva osaaja. Tämä osaaminen ja työ mahdollistavat myös vientimarkkinoiden avaamisen suomalaisille, korkealle jalostetuille tuotteille. Raaka-aineita ja jalostamattomia tuotteita viemällä ei Suomeen paljoa rahaa jää, sen sijaan jalostusarvoa nostamalla tienaamme ja työllistämme enemmän.
Lidlin vientikilpailu ja vientiponnistelut sekä Keskon Alibaba-kanavan avaaminen ovat hyviä ja ajankohtaisia esimerkkejä kaupan roolista viennissä. Lidlin Viedään Suomi-ruoka maailmalle! -kilpailuun osallistui lähes 100 suomalaista elintarvikeyritystä. 11 finalistin joukosta löytyi mm. vilja- ja marjatuotteita, erikoisruokavalioihin sopivia elintarvikkeita kuin lähdevettä ja alkoholia. Kilpailun raadissa työskentelivät rinnakkain mm. Lidlin, Elintarviketeollisuusliiton, Finpron ja MTK:n edustajat.
Koko ruokaketjua tarvitaan – alkutuotantoa, teollisuutta, logistiikkaa, kauppaa, markkinointia – jotta koko ekosysteemi kasvaa, kehittyy ja menestyy kansainvälisessä kilpailussa. Vastakkainasettelua eri toimijoiden välillä tulisi välttää, sillä ruokaketjussa kukaan ei pärjää ilman toista. Lisäarvoa ja menestystä luodaan vain silloin, kun muistamme yhteistyön sekä työnjaon arvon ja välttämättömyyden.
Lauri Sipponen on perheomisteisen Lidl-kauppaketjun Suomen-yhtiön toimitusjohtaja. Lidl toimii 28 Euroopan maassa sekä USA:ssa. Sipponen on myös Kaupan liiton hallituksen jäsen.
