Kauppakeskuksista haetaan yhä enemmän palveluita ja elämyksiä
Kauppakeskukset rakentavat ja investoivat voimakkaasti: vuoteen 2020 mennessä kauppakeskusneliöt lisääntyvät Suomessa arviolta puolella miljoonalla, kun uusia keskuksia rakennetaan ja olemassa olevia laajennetaan. Liiketoiminta on kauppakeskuksissa jatkuvassa murroksessa kaupan muuttaessa muotoaan. Kauppakeskuksia kehitetäänkin yhä elämyksellisempään suuntaan ja palveluita tarjotaan entistä monipuolisemmin.
Maan taloustilanteen yleinen kohentuminen piristää myös kauppakeskusliiketoimintaa. Edellistä 12 kuukautta kuvaavan myynti- ja kävijäindeksin mukaan kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi vuodessa 3,3 prosenttia ja myynti 1,2 prosenttia. Kauppakeskusammattilaiset uskovatkin vahvasti niin kävijämäärien kuin kokonaismyynnin kasvuun myös jatkossa.
Helsingin uudet Redi ja Tripla tuovat kauppakeskuskentälle yhteensä 134 000 uutta neliötä vuoteen 2019 mennessä. Merkittäviä laajennuksia tehdään mm. Vantaan Kivistössä (60 000 m²) sekä Espoon Isossa Omenassa (46 000 m²), Lippulaivassa (42 000 m²) ja Ainoassa (40 000 m²). Yhteensä tila lisääntyy koko maassa 500 000 neliömetrillä.
”Neliöiden lisääntyessä tulee myös kilpailu kiristymään erityisesti pääkaupunkiseudulla”, sanoo Johanna Aho, Kauppakeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja. ”Uskomme kuitenkin, että uusi tila tulee täyttymään. Varsinkin ravintoloiden ja kahviloiden sekä muiden palveluiden – niin julkisten kuin kaupallisten – tilantarpeen ja myynnin uskotaan kasvavan”, Aho kertoo. ”Tilaa tullaan tarvitsemaan myös erityisesti erilaisille kohtaamispaikoille; leikkitiloille, tapahtumapaikoille ja lepoalueille sekä mm. verkkokaupan noutopisteille.”
Kauppojen, ravintoloiden ja muiden liikeyritysten lisäksi kauppakeskuksissa tarjotaan yhä enemmän valtion, kunnan ja kirkon palveluita. Monesta keskuksesta löytyykin jo vaikkapa kirjasto, neuvola tai Kelan palvelupiste.
”Ostosten teon lisäksi kauppakeskuksissa hoidetaan monia arkisia asioita. Kansalaisille on helppoa, kun kaupoissa käynnin ohessa voi asioida vaikkapa Verohallinnon toimipisteellä tai käydä kuntosalilla. Laajenevan palveluntarjoaman lisäksi keskuksiin tullaan yhä useammin kokemaan elämyksiä ja viihtymään, ja aikaa vietetään saman katon alla yhä pidempään”, Johanna Aho kuvaa.
Kauppakeskusammattilaisten näkemyksiä kauppakeskusmarkkinan tilanteesta ja tulevaisuudesta selvitettiin syyskuussa 2017. Barometrin toteutuksesta vastasi KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toimeksiannosta. Kysymyksiin vastasi 63 kauppakeskusammattilaista.
Myyntilukuja raportoi 38 kauppakeskusta, joka vastaa 61 prosenttia keskuksista ja 87 prosenttia keskusten yhteenlasketusta myynnistä. Kattavuus on laskettu kauppakeskuksista, jotka seuraavat myyntejä Suomessa.
