Komissio haluaa enemmän vapautta alv-kantoihin ja helpotuksia pienyrityksille

Komissio haluaa alv-kantojen soveltamiseen enemmän joustavuutta, ja lisäksi komission pyrkimyksenä on helpottaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Nyt annettujen ehdotusten taustalla on komission tavoite EU:n yhtenäisestä arvonlisäveroalueesta.

Joustavuutta verokantoihin

Tällä hetkellä arvonlisäverodirektiivi sääntelee suhteellisen tiukasti arvonlisäverotuksessa sovellettavia verokantoja. Jäsenvaltioiden on toistaiseksi vielä mahdollista ottaa käyttöön kaksi eri alennettua verokantaa, mutta direktiivi sääntelee sitä, mihin tavaroihin ja palveluihin ns. alennettuja verokantoja voi soveltaa. Lisäksi jäsenvaltioilla voi olla erikseen neuvoteltuja poikkeuksia.

Komission nyt antama ehdotus määrittäisi yleisen verokannan vähimmäistasoksi 15 %. Sen lisäksi jäsenvaltioille tulisi mahdollisuus ottaa käyttöön alennettuja verokantoja seuraavasti:

• Kaksi alennettua verokantaa, jotka ovat vähintään 5 % ja enintään sama kuin yleinen verokanta
• Yksi alv-vapautus (nollaverokanta)
• Yksi superalennettu verokanta, joka on vähintään 0 % ja enintään 5 %

Komissiolla on tällä hetkellä käytössä lista niistä tavaroista ja palveluista, joihin voi soveltaa alennettua verokantaa. Lista on tarkoitus korvata uudella, nykyistä yksinkertaisemmalla listalla, jossa lueteltaisiin ne tavarat ja palvelut, joihin on sovellettava jäsenvaltion yleistä verokantaa. Näitä olisivat esimerkiksi aseet, tupakka, alkoholi ja uhkapelit.

Verotulojen turvaamiseksi ehdotuksessa on mukana säännös, jonka mukaan jäsenvaltioiden painotetun keskimääräisen alv-kannan on oltava vähintään 12 %. Painotettuun keskiarvoon otetaan mukaan vain myynnit niille loppukäyttäjille, joilla ei ole vähennysoikeutta, kuten kuluttajille.

Pk-yrityksille paremmat toimintaedellytykset

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot saisivat määrittää maidensa alv-velvollisuuden alarajaksi enintään 85 000 euroa. Tällä alarajalla tarkoitetaan liikevaihtorajaa, joka määrittää sen, milloin pienyrityksen on rekisteröidyttävä alv-verovelvollisten rekisteriin ja tilitettävä myynneistään arvonlisäveroa.

Suomessa raja on tällä hetkellä 10 000 euroa, eli pienet yritykset, joiden liikevaihto on alle kyseisen rajan, eivät ole arvonlisäverovelvollisia. Keskimäärin EU-maiden raja on Suomea suurempi; esim. Virossa se on 40 000 euroa.

Komissio ehdottaa myös alarajahuojennuksesta luopumista. Yritykset, jotka ylittävät alv-velvollisuuden alarajan, voisivat jatkaa toimintaansa verosta vapautettuna, jos raja ei ylittyisi 50 %:lla vuoden aikana.

Lisäksi komissio ehdottaa seuraavia helpotuksia pk-yrityksille:

• Mahdollisuus päästä hyödyntämään toisten EU-maiden arvonlisäverottomuuden alarajaa. Yritys, jonka yhteenlaskettu liikevaihto EU-maissa on enintään 100 000 euroa, pääsisi hyödyntämään toisen EU-maan verottomuutta, kun yrityksen liikevaihto kyseisessä maassa on alle paikallisen alv-verovelvollisuuden alarajan.
• Yritykset, joiden liikevaihto EU-maissa on enintään 2 miljoonaa euroa, pääsisivät hyötymään kansallisista pienyritysten huojennuksista, esimerkiksi pidennetyistä verokausista.

Komission esitys alarajahuojennuksesta luopumiseksi tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa pitäisi arvioida uudelleen pienyrittäjien arvonlisäverotuksellista asemaa. Jos alarajahuojennuksesta luovutaan, on alv-alarajan säilyttäminen 10 000 eurossa kohtuutonta pienyrittäjälle.

Kaupan liitto on edistänyt monimutkaisesta alarajasta luopumista ja arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa 35 000 euroon. Tämä keventäisi arvonlisäverovelvollisuudesta koituvia pakollisia kustannuksia, kun verottajalle ei enää tarvitsisi tehdä arvonlisäveroilmoituksia. Komission esityksen valossa alarajan nosto olisi jopa välttämätöntä.