Lääkejakeluselvityksellä tavoitellaan avointa dialogia apteekkialan uudistamisesta
Asiakkaiden muuttuneet tarpeet sekä halu yhdenmukaistaa apteekkialan ja terveydenhuollon sääntelyä ovat keskeisimmät syyt apteekkitoiminnan uudistamiselle.
Marraskuussa 2017 työnsä aloittaneen lääkejakelun uudistamistarpeita pohtivan selvitysryhmän väliraportti julkistettiin 7.3.2018. Siinä missä terveydenhuollon sääntelyjärjestelmä on muuttunut useaan otteeseen, on lääkelaki jo 30 vuotta vanha. Selvitysryhmän mukaan lääkejakelujärjestelmä on ollut muuttumaton liian kauan ja se tulisi sopeuttaa uuteen SOTE-maailmaan. Selvityshankkeen johtajan Liisa Hyssälän mukaan apteekkialalla on jo pitkään vallinnut pysähtyneisyyden tila: ”Seisova vesi on saatava liikkeelle.”
Liisa Hyssälä
Hyssälän mukaan asiassa on ollut vaikea löytää konsensusta eri osapuolten välille. Nyt norminpurun henki ja muiden Pohjoismaiden esimerkit sekä ennen kaikkea asiakkaiden muuttuneet toimintatavat antavat hänen mukaansa mahdollisuuden avata keskustelun uudistuksista.
”Asiakasnäkökulmasta katsottuna uudistus tarvitaan, mutta se on tehtävä ammattimaisuus edellä. Toiveenamme on, että asiasta nyt alkavan keskustelun ilmapiiri on salliva ilman turhaa vastakkainasettelua.”, Hyssälä sanoo.
Selvitysryhmän mukaan lääke- ja apteekkialan vahvalle sääntelylle on edelleen tarve, mutta sääntelyn on oltava oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista ja laatua tukevaa kohdistuen ennen kaikkea lääkeneuvonnan ja palvelun laadunvarmistamiseen sekä lääkkeiden saatavuuden ja lääkitysturvallisuuden edistämiseen.
Asiakaslähtöisyyttä toimintaan
Väliraportissa todetaan, että apteekkitoiminnan sääntelyä on tarkasteltava potilaan ja asiakkaan näkökulmasta, kuten terveyspalveluissa muutoinkin. Potilaan on voitava luottaa, että hän saa oikeita ja turvallisia lääkkeitä sekä ohjeistuksen niiden käyttöön. Sääntelyllä tuettaisiin myös uusien toimintamallien, kuten digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn hyödyntämistä lääkejakelussa.
Selvitysryhmän jäsenen, farmakologian professori Heikki Ruskoahon mukaan lääkejakelu-uudistuksen ytimessä on asiakkaalle tarjottavan lääkeneuvonnan laadukas taso.
”Emme ole ottaneet kantaa siihen, missä lääkkeitä myytäisiin, vaan painottaneet neuvonnan tasoa, jolla lääkkeen voi asiakkaalle luovuttaa” Ruskoaho toteaa. Hänen mukaansa lääkeneuvontaa voisi tarjota esimerkiksi verkkoapteekissa videolla tai chat-palvelussa.
Apteekkitoiminta liimattava terveydenhuoltojärjestelmään
Selvitysryhmä katsoo, että lainsäädännössä apteekkitoiminta on määriteltävä terveydenhuollon palveluksi, ja apteekki olisi nähtävä nykyistä monipuolisempana toimijana ja resurssina terveydenhuollossa. Tällä hetkellä lääkejakelua säädellään kuin se olisi irrallaan terveydenhuollon sääntelystä.
Selvitysryhmän mukaan Ruotsin taannoisessa apteekkiuudistuksessa jätettiin apteekkitoiminta terveyspalvelujärjestelmän lainsäädännön ulkopuolelle, jolloin myös sen yhteys terveydenhuoltoon jäi vähälle huomiolle. Lääkkeiden saatavuus, lääkitysturvallisuus ja kustannusten kohtuullisuus ovat paitsi lääkkeen käyttäjän myös yhteiskunnan keskeisiä tarpeita, jotka olisi selvityksen mukaan turvattava lainsäädännöllä.
Aidolla kilpailulla mahdollisuuksia yrittäjyyteen
Selvitysryhmän pääsihteeri Lauri Pelkonen esitteli väliraportin.
Selvitysryhmän mukaan nykyinen apteekkitoiminta ei tarjoa oikeanlaisia kannusteita apteekkitalouteen. Apteekin palkkio perustuu pääosin lääkkeen hintaan, jolloin apteekille on lähes aina kannattavampaa toimittaa kalliimpaa lääkevalmistetta. Apteekkitoiminnan ansaintalogiikkaa tulisikin pohtia uudelleen esimerkiksi painottamalla apteekkipalkkiossa apteekin tarjoamaa palvelua sekä arvioida, onko 1940-luvulta peräisin oleva apteekkivero enää tätä päivää. Apteekkien valtiolle maksama apteekkivero on progressiivinen ja sen määrä perustuu lääkkeiden myyntiin. Sen avulla on voitu tukea pienempien apteekkien toimintaa.
Myös apteekkilupajärjestelmä on selvitysryhmän mukaan ongelmallinen, sillä sen myötä alallepääsyä säännellään voimakkaasti, jolloin apteekkien lukumäärä on pysynyt niin pienenä, ettei niiden välille ole voinut syntyä merkittävää kilpailua. Aidolla kilpailulla halutaan antaa sijaa yrittäjyydelle. Selvitysryhmä ottaa kantaa apteekkitoiminnan vapauttamiseen loppuraportissaan.
Lääkejakelun selvityshanketta johtaa Liisa Hyssälä. Selvitysryhmän jäseniä ovat hankkeen pääsihteerinä toimiva Lauri Pelkonen, lakimies Reijo Kärkkäinen sekä professori Heikki Ruskoaho. Selvityksen toimeksiantaja on Päivittäistavarakauppa ry.
