Kauppaa koskevasta erityissääntelystä pitää luopua maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa
Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää erityissääntelyä, joka vaikeuttaa monin eri tavoin kaupan toimintaedellytyksiä. On kuluttajan, kaupan ja pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan etu, että sääntelyä puretaan ja kankeista käytänteistä luovutaan.
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että vähittäiskaupan suuryksikkö – yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä – sijoitetaan ensisijaisesti kaupunkien keskusta-alueille eli maakunta- tai yleiskaavan ns. keskustatoiminnoille tarkoitetulle alueelle. Kaupan suuryksikön sijoittaminen tämän alueen ulkopuolelle on mahdollista vain siinä tapauksessa, että kyseinen alue on maakunta- tai asemakaavassa osoitettu erityisesti tähän tarkoitukseen.
Keskustasijainnin vaatimus rajoittaa kilpailua
Kaupan liiton mielestä keskustasijainnin vaatimuksesta lähtevä sääntely asettaa jo olemassa olevat kaupan yksiköt etulyöntiasemaan kyseiselle alueelle pyrkiviin uusiin toimijoihin verrattuna.
”Keskeiset liikepaikat keskustoissa ja taajamissa on usein jo rakennettu täyteen tai ne ovat sijainniltaan sellaisia, että voimassa oleva kaavoitus ei salli rakentamista. Esimerkiksi uuden, markkinoille pyrkivän päivittäistavarakaupan kannalta tilanne on todella vaikea. Nykyinen menettely suosii jo markkinoilla olevia yrityksiä ja rajoittaa merkittävästi kilpailua”, vahvistaa asiantuntija Tiina Vyyryläinen, joka vastaa Kaupan liitossa kuluttaja-asioista ja yhdyskuntasuunnittelusta.
Tilanne ei ole nykyisillekään kaupan alan toimijoille ongelmaton. ”Nykysääntely estää toisinaan kauppiasta myös laajentamasta nykyisiä liiketilojaan tai jakeluverkkoaan. Esimerkiksi paketti- ja muut oheispalvelut sekä jätehuollon järjestämisen vaatimukset asettavat monille kaupoille paineita kasvattaa tiloja, mutta se ei ole nykylainsäädännön puitteissa mahdollista. Tämä heikentää olennaisesti kauppiaiden mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa sekä vastata muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin”, Vyyryläinen toteaa.
Kaupan tilannetta vaikeuttaa Vyyryläisen mukaan entisestään se, että kaavoitus on prosessina hidas ja vaikeasti ennustettava. ”Tällä hetkellä kaavoitus vaikeuttaa osaltaan keskustojen elinvoimaisuuden ylläpitämistä ja heikentää palveluiden saatavuutta. Moni investointi jää tekemättä siksi, että prosessit vievät niin paljon aikaa”, Vyyryläinen linjaa.
Sääntelyä on purettava ja menettelytapoja yksinkertaistettava
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus aloitettiin kuluvan vuoden keväällä. Kaupan toimintaedellytysten parantamiseksi ja vapaan kilpailun takaamiseksi Kaupan liitto edellyttää sääntelyn purkamista. ”Kokonaisuudistuksen yhteydessä kauppojen sijaintia ja mitoitusta koskevat erityissäännökset tulee poistaa”, Vyyryläinen sanoo. ”Kun turhan yksityiskohtaista sääntelyä puretaan, helpottuu myös säännösten oikea ja yhdenmukainen tulkinta.”
Vyyryläisen mukaan myös jähmeät kaavoitus- ja lupamenettelyt vaativat uudistamista muuttuvassa toimintaympäristössä: ”Kaavoitusta sekä rakennuslupamenettelyitä ja -käytänteitä pitää yksinkertaistaa ja lisätä niihin joustavuutta tilanteen niin vaatiessa. Kaavoituksessa pitäisi pystyä huomioimaan entistä paremmin esimerkiksi alueelliset eroavaisuudet, ja kaavoitus- ja lupamenettelyiden tulisi pikemminkin olla mahdollistavia kuin rajoittavia.”
Prosessit ovat tällä hetkellä pitkiä. ”Kaupan liitto toivoo, että käsittelyajoille määritellään enimmäiskestoajat. Valitusoikeuden rajaamista tulisi uudistuksen yhteydessä vakavasti harkita ja samalla pohtia, miten prosessin osapuolien osallistamista ja yhteistyötä voitaisi parantaa kaavoitus- ja lupaprosessien aikana”, Vyyryläinen lisää.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on yli hallituskauden jatkuva uudistus, joten sitä varten on nimitetty parlamentaarinen seurantaryhmä. Kaupan liitto on mukana laaja-alaisessa sidosryhmäfoorumissa, joka seuraa uudistuksen etenemistä.
Kuva: 123RF
