Kaupan ala tarvitsee oman yliopistotasoisen tutkinto-opintopolun
Kuluttajakaupan kansainvälisiä menestyjiä on vaikea löytää Suomesta. Viimeisin, joka voidaan nostaa tähän kategoriaan, on lemmikkieläintarvikkeiden erikoisliike Musti ja Mirri – Skandinavian markkinajohtaja, jolla on yli sata liikettä Suomessa. Yritys laajentui onnistuneesti ulkomaille muutamassa vuodessa, sekä yrityskaupoin että orgaanisesti kasvaen. Sittemmin omistus on tosin siirtynyt ulkomaille, kun vuonna 2015 yritys myytiin ruotsalaiselle, Wallenbergien hallitsemalle EQT:lle.
Miksi suomalaiset kuluttajakaupan toimijat eivät menesty muualla kuin Suomessa? Itse olen vahvasti sitä mieltä, että meillä Suomessa kaupan alan kulttuuri ei tue kansainvälistymistä. Esimerkiksi Ruotsi on meitä tässä asiassa valovuoden edellä. Ero on kurottavissa kiinni kohtuullisessa ajassa, mutta se vaatii hihojen käärimistä ja kovaa työtä.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja suurin nuorten työllistäjä. Veroja se maksaa yritysmaailmassa eniten ja myös investoijana se on yksi suurimmista. Sen merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille ja kasvulle on ratkaisevan tärkeä. Merkittävyydestään huolimatta kaupan ala ei valitettavasti nouse nuorten työpaikkatoivelistalla kovinkaan korkealla.
Tästä me kaupan toimijat saamme syyttää ihan itseämme. Ala on jäänyt monessa asiassa imagoltaan 1970–80-luvuille. Sen pitääkin panostaa oman brändinsä parantamiseen. Kauppa on tänä päivänä todella mielenkiintoinen ympäristö työskennellä, käytössä on muun muassa kaikki mahdollinen digitekeminen aina tekoälyyn saakka.
Kaupan alan koulutusta ei ole myöskään riittävästi suunnattu nimenomaan vähittäiskaupan tarpeisiin. Esimerkiksi Ruotsi on kuluttajamarkkinoiden osaajana maailmanluokkaa ja heillä osaamiseen satsataan myös yliopistotasolla; Tukholmassa on yksi Pohjois-Euroopan parhaista kaupan alan korkeakouluista.
Suomessa taas suoraan kaupan alalle kohdistuvaa kauppatieteellisten korkeakoulujen kurssitarjontaa ei löydy edes kaikista kauppatieteitä opettavista yliopistoista, ja parhaimmillaankin tätä opetusta voi saada 18 opintopisteen verran Aalto-yliopiston tai Turun kauppakorkeakouluissa.
Tämä ei riitä. Tarvitaan kaupan alalle erikoistava yliopistotasoinen ”Retail Management”-sisältöinen maisteritason tutkinto, joka on mahdollista suorittaa yliopiston sisään rakennetun opintopolun kautta.
Uutena toimijana Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos on tänä syksynä aloittanut selkeän panostamisen myös vähittäiskaupan erityispiirteiden opetukseen. Ensimmäinen kuuden opintoviikon ”Strateginen Retail Management”-kurssi järjestettiin lokakuussa, ja kurssille osallistui noin 50 opiskelijaa.
Opetuksen järjestäminenkään ei yksin riitä. Tarvitaan myös tutkimusta, huippututkimusta.
Kannustan eri puolilla Suomea kauppatieteiden professoreita sekä muita toimijoita suuntautumaan vähittäiskaupan erityispiirteiden tutkimukseen. Tämä osa-alue voi olla juuri se tulevaisuuden menestystekijä myös yliopistomaailmassa, ainakin Suomessa.
Pitää myös olla rohkea ja uskaltaa myöntää, että tarvitsemme apua ulkomailta. Kun kerran tiedämme, että muutamissa Euroopan maissa on yliopistotasoista huippuosaamista, niin tehdään toki yhteistyötä ja opetellaan. Jonkin ajan kuluttua Suomi voi olla se maa, josta vähittäiskaupan huippuosaamista haetaan.
Kauppaneuvos Harri Broman on perheomisteisen Broman Group -konsernin toimitusjohtaja. Konserniin kuuluvat kauppaketju Motonet ja AD VaraosaMaailma sekä logistiikkakeskus Broman Logistics. Harri Broman on myös Kaupan liiton hallituksen jäsen.
