Sähköisten kirjojen ja lehtien arvonlisäverotus keventyy
Sähköisten kirjojen ja lehtien arvonlisäverokanta alenee samalle tasolle painettujen kirjojen ja lehtien kanssa 1. heinäkuuta 2019 alkaen, kun niihin aletaan soveltaa 10 prosentin verokantaa. Samalla myös irtonumeroina myytävien lehtien arvonlisäverokanta alenee kymmeneen prosenttiin.
Mikä luetaan sähköiseksi kirjaksi?
Alennetun 10 prosentin verokannan soveltamisen kannalta ei ole merkitystä, millaisella alustalla sähköinen kirja välitetään. ”Tyypillisesti tämä tapahtuu erilaisten kirjoja myyvien verkkokauppojen kautta. Sähköisen kirjan määritelmän mukaan sähköinen kirja voi sisältää tekstin lisäksi myös ääntä, liikkuvaa kuvaa tai näiden yhdistelmiä kokonaisuutta täydentävinä osina”, täsmentää Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen.
Sähköisenä kirjana pidetään myös äänikirjaa. Sen osalta edellytyksenä on, että äänikirjasta on olemassa kuluttajille saman lukusisällön tarjoava painettu tai luettavassa muodossa oleva sähköinen kirja. Alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan myös sellaisiin palveluihin, joilla annetaan oikeus lukea tai kuunnella sähköisiä kirjoja ja äänikirjoja tilauskauden ajan.
Jatkossa 10 prosentin verokantaa sovelletaan myös sähköisen oppimateriaalin myyntiin, mikäli oppimateriaali muuten täyttää sähköisten julkaisujen määritelmän yleiset edellytykset. ”Sähköisellä oppimateriaalilla tarkoitetaan esimerkiksi oppilaitoksissa käytettäviä sähköisiä oppikirjoja tai muita opetuksessa käytettäviä materiaaleja”, Jääskeläinen kertoo.
Alennetun verokannan soveltaminen sähköisiin lehtiin ja lehtien irtonumeroihin
Sähköisesti luovutettavalla sanoma- tai aikakauslehdellä tarkoitetaan esimerkiksi fyysisen lehden verkkojulkaisua. Varsinaisten sähköisten sanoma- ja aikakauslehtien lisäksi alennettua verokantaa sovelletaan sellaisiin maksullisiin palveluihin, joilla annetaan oikeus lukea tai kuunnella verkkojulkaisuja tilauskauden ajan.
”Alennetun verokannan soveltamisala kattaa myös verkkojulkaisujen artikkelikohtaisen myynnin ja sellaiset maksulliset palvelut, joista voi ostaa verkkojulkaisujen artikkeleja kootusti. Sen sijaan tietokoneohjelmien tai -pelien ei katsota olevan sähköisiä julkaisuja, joten niihin sovelletaan jatkossakin yleistä 24 prosentin verokantaa”, Jääskeläinen sanoo.
Lehtiä myyvien kauppojen ja kioskien on tärkeää huomata, että myös irtonumeroina myytyjen painettujen lehtien verokanta kevenee. ”Irtonumeroiden myyntiin sovellettava verokanta alenee nykyisestä 24 prosentista kymmeneen prosenttiin. ”Tältä osin muutos parantaa kuluttajan valintaneutraliteettia, sillä myyntiin sovelletaan samaa verokantaa huolimatta siitä, ostaako kuluttaja lehden paperisena vai digitaalisena tai ostetaanko lehti kaupan hyllyltä vai tilataanko se kotiin”, Jääskeläinen täsmentää.
Säännökset voimaan heinäkuun alusta
Muutokset astuvat voimaan 1.7.2019. Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan sitä lainsäädäntöä, mikä oli voimassa uuden lain tullessa voimaan. ”Tämä vastaa aikaisempaa käytäntöä verokannan muutostilanteissa”, Jääskeläinen toteaa.
Merkitsevä ajankohta on siten tavaran luovutusajankohta tai ennakkomaksun osalta ennakkomaksun kertymisajankohta. ”Esimerkiksi kaupoissa sanoma- ja aikakauslehtien irtonumeromyyntiin sovelletaan alennettua arvonlisäverokantaa silloin, kun lehti myydään 1. heinäkuuta tai sen jälkeen”, Jääskeläinen sanoo.
Kuva: 123RF
