vero

Kaupan merkitys talouskasvun ja hyvinvoinnin muodostajana Suomessa on kasvanut. Kauppa tuottaa arvonlisää, eli käytännössä taloudellista hyvinvointia, sekä suoraan omalla toiminnallaan että välillisesti tilaamalla tuotteita ja palveluita ja siten luomalla työtä ja kasvua myös muille aloille. Koko kansantalouden kannalta on olennaista, valuuko kaupan tuottama arvonlisä maan rajojen ulkopuolelle vai pysyykö se Suomessa.

Suurin osa veronpalautuksista maksetaan elo−syyskuussa, mikä kannattaa ottaa huomioon koronakriisissä toimivan kaupan alkusyksyn kampanjoinnissa. Viime vuonna joulukuu menetti selvästi merkitystään koko vuoden liikevaihdon kerryttämisessä, vaikka vähittäiskaupan myynti ei pahasti notkahtanutkaan. Joulukuussa veronpalautuksia maksettiin enää 15 prosenttia koko palautuspotista.

Euroopan komissio on ehdottanut verkkokauppaa koskevan direktiivipaketin voimaantulon lykkäämistä tammikuun 2021 alusta puolella vuodella eteenpäin. Pakettiin sisältyy suomalaiselle kaupalle tärkeä muutos, jonka myötä maahantuoduista, enintään 22 euron arvoisista tuotteista pitäisi jatkossa maksaa arvonlisävero. Myös hallitusohjelmaan viime vuonna kirjattu verovapausrajan poistaminen on erityisen akuutti koronakriisin kourissa kamppailevan kotimaisen erikoiskaupan kilpailukyvylle.

Verohallinto on antanut optikkoliikkeille alaa koskevan ohjauksen, jossa määrätään tapa vähennyskelpoisten yleiskulujen laskemiseen. Yksipuolisen sanelulinjan sijaan kauppa peräänkuuluttaa optikkoalan edunvalvojien ja Verohallinnon yhteistyössä laatimaa julkista ohjetta.

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja iloitsee siitä, että maahantuonnin arvonlisäveron osalta kotimaisen kaupan toimintaedellytyksiä saatetaan tasavertaisiksi EU:n ulkopuolisen kaupan kanssa. Hallitusohjelma tuo kaupalle kuitenkin myös huolia. Työtulotuki voi toteutuessaan syventää ja luoda uusia kannustinloukkuja kaupan työntekijöille, ja jo pariin kertaan mahdottomana kuopattu sokerivero nostaa taas päätään.