Yhdenvertainen kauppa tarvitsee puolustajansa

Uusi Euroopan parlamentti on valittu. Vaalianalyysejä on yhdistänyt vaikeus analysoida vaalitulosta. Kuka todella voitti, kuka hävisi? Selkein havainto on, että Euroopan poliittinen kenttä on hajaantunut ja myös polarisoitunut. On merkittävä muutos, etteivät parlamentin vanhat valtaryhmät – keskustaoikeistolainen EPP ja sosialidemokraattien S&D – enää yhdessä pysty muodostamaan enemmistöä. Merkittävästi lähemmäs Euroopan parlamentin valtakeskusta siirtyivät keskustaliberaalien ALDEsta tai asemaansa merkittävästi vahvistaneet vihreät.

Vaikka vaalien tulos on osin hämmentävä ja epävarmuutta synnyttävä, on ilmassa myös hyvin positiivisia merkkejä. Eurooppalaiset äänestivät vilkkaammin kuin 20 vuoteen, ja Suomessakin äänestysinto nousi hieman, ei kuitenkaan yhtä paljon kuin edellisen kuukauden eduskuntavaaleissa. On erittäin toivottavaa, että tämä positiivinen kehitys jatkuu ja heijastuu kasvavana kiinnostuksena Euroopan parlamentin työhön.

Kaupan rooli on ollut erittäin merkittävä Euroopan vahvuutta ja hyvinvointia rakennettaessa. Alan kilpailun säännöt ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Kun kansainvälinen verkkokauppa on muuttunut EU-kansalaisten arkipäiväksi, ei eurooppalainen sääntely-ympäristö ole pysynyt globaalin kaupan muutoksen tahdissa. Tähän ei Suomella eikä EU:lla ole varaa. Sääntelyn on pystyttävä tuottamaan yhdenvertaiset toimintaedellytykset kaikille kaupan alan toimijoille, purkamaan EU:n ulkopuolisen verkkokaupan kohtuuttomat kilpailuedut ja turvattava eurooppalaisten kuluttajien oikeudet.

Sääntelyn reiluuden lisäksi toinen suuri ajuri säätelyn uudistamiselle ovat ilmasto- ja ympäristötavoitteet. EU on asettanut itselleen kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Voimassa on kuitenkin paljon sääntelyä, joka ei aseta samoja velvoitteita EU:n ulkopuolisille toimijoille tai joka jo rakenteellisesti edistää vastuullisuusnäkökulmasta kyseenalaista EU-alueen ulkopuolista verkkokauppaa.

Uuden parlamentin valinnan jälkeen ovat edessä uuden komission nimittäminen ja EU:n työtä merkittävästi raamittavan komission työsuunnitelman hyväksyntä. Suomi astuu suurten odotusten saattelemana heinäkuun alussa kolmatta kertaa EU:n ministerineuvoston puheenjohtajan saappaisiin, unionin hakiessa asentoa kohdata 2020-luvun haasteet.

EU:n, mutta erityisesti Suomen kaltaisen pienen avoimen talouden, tulevaisuus rakentuu avoimelle, reilulle globaalille kaupalle. Meidän tulee aktiivisesti pyrkiä kaupan esteiden purkamiseen globaalisti, vaikkei työ ole valmis vielä EU:n omilla sisämarkkinoillakaan.

Monenkeskinen yhteistyö, vapaa kauppa ja yhdenvertaisin pelisäännöin toimiva kauppa tarvitsee kipeästi puolustajansa.

Kirjoittaja on Keskon pääjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja.