Kaupan liitto: Kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksiin ei tarvita kansallista kuorrutusta
Oikeusministeriön mietinnössä esitetään uuden lain säätämistä, jolla lisättäisiin kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia. Hallituksen esitys laista ollaan antamassa jo kuluvana syksynä, ja sen on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2020. Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto ei näe tarvetta lisäsääntelylle, josta aiheutuisi kaupalle merkittävä lisäkustannusten riski.
Hankkeen lähtökohtana on toimeenpanna Suomessa EU:n yhteistyöasetus, jossa säädetään kansallisten kuluttajaviranomaisten yhteistyöstä. Lisäksi oikeusministeriö ehdottaa säädettäväksi uutta, puhtaasti kansallista lainsäädäntöä, joka koskee kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia.
Seuraamusmaksulle ei tarvetta
Merkittävin muutos nykytilaan olisi huomattavan korkea seuraamusmaksu, joka voitaisiin määrätä muun muassa eräiden kuluttajansuojalain säännösten rikkomisesta. Tämä maksu voitaisiin määrätä paitsi yhteistyöasetuksen edellyttämissä tilanteissa myös puhtaasti kansallisissa tilanteissa. Seuraamusmaksu voisi olla jopa neljä prosenttia yrityksen liikevaihdosta.
”Nyt ehdotettu seuraamusmaksu olisi Suomen kuluttajapolitiikassa erittäin merkittävä muutos, eikä sille ole pystytty osoittamaan riittäviä perusteita myöskään kansallisia tilanteita ajatellen. On otettava huomioon, että yhteistyöasetus itsessään ei ota kantaa kansalliseen sanktiojärjestelmään tai edellytä uutta seuraamusmaksua”, Koivisto sanoo.
”Kaupan liiton näkemyksen mukaan seuraamusmaksun soveltamisalaa ei tule kansallisesti laajentaa yhteistyöasetuksen edellyttämästä soveltamisalasta.”
Unioninlaajuiset kuluttajarikkomukset voivat olla haitallisia laajalle kuluttajajoukolle, ja sinänsä ne vaativat Koiviston mukaan tehokkaita oikeussuojakeinoja. ”Sen sijaan kansalliset rikkomukset eivät ole luonteeltaan, laajuudeltaan eivätkä vahingollisuudeltaan missään suhteessa nyt ehdotettuun seuraamukseen.”
Vähittäiskauppa ei kestä sääntelystä aiheutuvia lisäkustannuksia
Suomessa kuluttajamarkkinoiden toiminta on yli EU:n keskitason, ja kuluttajien luottamus markkinoihin on hyvä.
”Yhteistyöasetuksen yli-implementointi sekä uusi rangaistusluontoinen seuraamusmaksu toisivat lisää epävarmuutta vähittäiskaupan toimialalle, joka painii jo nyt kannattavuushaasteiden kanssa”, Koivisto sanoo.
”Seuraamusmaksusta aiheutuva merkittävä kuluriski lisää Suomessa toimivien vastuullisten yritysten hallinnollisia kustannuksia, jotka aiheutuvat ensi sijassa sääntelyvaatimusten noudattamisen valvontaan ja varmistamiseen liittyvistä henkilöresursseista ja ostopalveluista”, hän lisää.
Kaupan liiton tekemän laskelman mukaan uusi lainsäädäntö aiheuttaisi Suomessa toimivalle vähittäiskaupalle sen täytäntöönpanovuonna noin 25 miljoonan euron lisäkustannukset, ja tämän jälkeen lähes kymmenen miljoonan euron kiinteät kustannukset vuosittain. EU:n ulkopuolisen verkkokaupan ei tarvitse sääntelykustannuksia kantaa, sillä sitä ei kuluttajaviranomaisten valvonta tavoita jatkossakaan.
Koiviston mielestä kansallisen sääntelyn kiristysten osalta pitäisikin nyt harkita tarkasti, missä määrin on järkevää sälyttää kustannuksia suomalaisille yrityksille, kun otetaan huomioon uudella lainsäädännöllä saavutettavat rajalliset hyödyt.
”Hallinnolliset kustannukset näkyvät joko kuluttajahinnoissa tai kaupan alan kannattavuudessa eli sen kyvyssä työllistää ja maksaa veroja Suomeen. Kotimaisen vähittäiskaupan toimiessa kansainvälisessä kilpailussa ja hyvin matalilla katteilla on kustannusten siirtäminen kuluttajahintoihin erittäin haastavaa”, Koivisto toteaa.
”Kannattavuuden heikkeneminen voi johtaa erityisesti pk-yritysten osalta markkinoilta poistumiseen.”
Mikäli seuraamusmaksusta kuitenkin säädettäisiin kansallisesti, ei sillä tule Kaupan liiton mielestä puuttua muihin kuin merkittäviä markkinahäiriöitä aiheuttaviin vakavimpiin tapauksiin, joita on esiintynyt esimerkiksi pikavippialalla. Kun kyse on puhtaasti Suomea koskevista rikkomuksista, tulisi seuraamusmaksun maksimi olla joka tapauksessa merkittävästi alemmalla tasolla kuin Euroopan laajuisissa tilanteissa, jotka voivat koskea pahimmillaan kymmeniä miljoonia kuluttajia. ”Seuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa teon laatuun tai haitallisuuteen nähden”, Koivisto päättää.
Tutustu Kaupan liiton 23.8.2019 oikeusministeriölle antamaan lausuntoon kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksien uudistamisesta.
